Piian blogi

Kaivosteollisuus - iso paha susi vai Suomelle tärkeä asia?

Torstai 14.3.2019 klo 20:51 - Piia Kurki

Orijarven_kaivos_6.jpg

Kaivosteollisuus on Suomelle tärkeä asia, jota demonisoidaan turhaan. Osa alan toimijoista on toki tehnyt virheitä, mutta niiden ei pitäisi leimata täysin koko kaivosteollisuutta. Suomessa ollaan kaivosteollisuudessa yksi maailman eettisimpiä maita.

Kaivosteollisuuden vaikutukset Suomessa ovat merkittäviä. Tuotantovaikutukset ilman investointeja olivat 3 070 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja kaivosteollisuus lisää Suomen bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.

Suorasti ja epäsuorasti kaivokset tuovat Suomeen noin 13 000 henkilötyövuotta. Kaivokset luovat pääasiassa suoria työpaikkoja alueille, joissa töitä todella tarvitaan. Välilliset vaikutukset jakautuvat useille eli aloille, esimerkiksi kuljetukseen, varastointiin, tukku- ja vähittäiskauppaan, tutkimukseen ja niin edelleen. 10 kaivosteollisuuden työpaikkaa luo 15 työpaikkaa muualle talouteen.

Kaivosteollisuudessa otetaan jatkuvasti käyttöön uusia teknologioita ja tehdään jatkuvaa tutkimus- ja innovointitoimintaa. Useat kaivostoimijat ovat toiminnassaan ottaneet huomioon myös ympäristönäkökulman ja itsesääntely ja vastuullisuus on monessa paikassa erinomaisella tasolla. Tarvitsemme kaivosteollisuuteemme myös ulkomaisia investoijia, sillä harvalla suomalaisella toimijalla on mahdollisuus tehdä kaivoksiin tarvittavia investointeja. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia vastuullisesta luonnonvarapolitiikasta.

Kaivostoiminnan käynnistäminen ei ole nopea toimenpide: malmiesiintymisen löytämisestä kestää yleensä 12-15 vuotta, ennen kuin kaivos käynnistetään. Jotta kestävä ja kannattava kaivostoiminta on mahdollista, sääntelyn uudistamisen ja päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä. Lupien tulee olla yhdenmukaisia ja valvonnan tarkkaa, jotta ympäristöriskit voidaan minimoida. Valvonnan ja lupaprosessien tulee myös olla ennakoitavia, jotta epävarmuus ei vaikuta negatiivisesti investointihalukkuuteen. EU:n tasolla tulee huolehtia siitä, että kaivosteollisuudella on hyvät toimintaedellytykset, jotta varmistamme kilpailukykyisen vientiteollisuuden.

Kaivosten toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, jotta alan kasvu ja työpaikkojen luominen on mahdollista. Euroopan unionin tasolla meidän on tärkeä huolehtia siitä, että vientiteollisuutemme voi hyvin. Vientiteollisuutta kurittavaa sääntelyä ei tule lisätä. Tarvitsemme EU:n markkinoita vientimme kasvuun, sillä se tuo Suomeen hyvinvointia. Kaivosteollisuuteen liittyvissä päätöksissäkin tulee mennä Suomen etu edellä.

Piia Kurki
eurovaaliehdokas (kok.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivosteollisuus, kaivokset, politiikka, vientiteollisuus

Metsien hakkuita ei tule rajoittaa, vaan niiden hoitamiseen tulee kannustaa

Maanantai 11.3.2019 - Piia Kurki

radek-grzybowski-67609-unsplash3.jpg

Viime aikoina on puhuttu paljon metsien hakkuiden rajoittamisesta, ja mielestäni keskustelun sävy on vaarallinen. Metsät ovat Suomen voimavara ja hakkuita tarvitaan.

Metsät ovat Suomessa pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja suurin osa teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta tulee yksityisiltä omistajilta. Metsänomistajan päätäntävallasta omaan omaisuuteensa tulee huolehtia jatkossakin. Metsien hakkuiden rajoittaminen ei missään tapauksessa ole järkevää, eikä ole edes perustuslain hengen mukaista haastaa yksityisen omaisuuden suojaa.

Metsät toimivat hiilinieluna, eli ne tuottavat happea, ja niihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia, kuin mitä vapautuu ilmakehään. Metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä vapautuu metsien käytön ja poistuman vuoksi. Metsät säilyvät edelleen merkittävänä hiilinieluna, vaikka hakkuut jopa kasvaisivat nykyisestä.

EU:n metsästrategia lähtee siitä, että jäsenmailla on päätäntävalta metsiin liittyvissä asioissa. Strategia on elinkeinomyönteinen ja nostaa esiin sekä metsien talouskäytön merkityksen että puupohjaisen biotalouden kasvun edellytykset. Metsästrategian mukaan on tärkeää nostaa puun kestävää käyttöä.

Metsillä ja niiden tuomilla työpaikoilla ja elinkeinoilla on Suomelle valtava merkitys. Hakkuiden rajoittamisen sijaan pitäisi puhua metsän hyvästä hoidosta ja siihen kannustamisesta, sillä se on kestävää kehitystä. Metsien hoidossa tärkeää on taimikonhoidosta huolehtiminen, jolla tehdään tilaa kasvamaan jätettäville puille, ja tilannetta parannetaan edelleen oikea-aikaisilla harvennushakkuilla.

Suurin osa metsien omistajista on eläkeläisiä. Pikkuhiljaa metsäpalstat pirstaloituvat entisestään ja metsien omistaminen siirtyy perillisille, jotka usein asuvat kaupungeissa, eivätkä välttämättä ymmärrä tarpeeksi metsien hoidosta. Siihen vaikuttaa paljon myös tämä julkinen keskustelu, joka saa aikaan sen, että metsien uusiutumiselle tärkeät toimet ja hakkuut saavat täysin negatiivisen maineen. Se on riski metsiemme hyvälle hoidolle, jota tällä hetkellä ihaillaan ulkomailla.

Biotaloutemme perustuu puun käytön lisäämiseen, ja meidän ei kannata rajoittaa biotalouden kasvua ja kehitystä. Metsäteollisuus on yksi Suomen kansantalouden veturi, ja metsäsektorin rajoittaminen heikentäisi Suomen kansantaloutta. Jo nykyinen keskustelu on vaaraksi teollisuuden investoinneille ja toiminnalle. On tärkeää, että myös Euroopan Unionissa metsäasioissa mennään Suomen etu edellä.

Piia Kurki
Eurovaaliehdokas (kok.)

5 kommenttia . Avainsanat: metsät, hakkuut, politiikka, metsänhoito

Miksei tällä kylällä ole parkkipaikkoja?

Torstai 20.4.2017 klo 14:16 - Piia Kurki

Muutin Vantaan Kivistöön tammikuussa, ja karu totuus parkkipaikkojen puutteesta iski välittömästi. Itse tarvitsen työssäni autoa, joten onneksi minulla oli mahdollisuus saada autolleni paikka autohallista. Niitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla kaikkien asukkaiden tarpeisiin – erityisesti kun monissa talouksissa on kaksi autoa. Parkkipaikkojen puutteen takia autoja on jatkuvasti pysäköitynä taloyhtiöiden pelastusteille, ja lyhytaikaisempaan pysäköintiin tarkoitetut tienvarsipaikat ovat jatkuvasti täynnä. Autopaikkoja ei siis ole tarjolla vieraille, ja niiden puutteen takia myös pelastustehtävät vaarantuvat.

Olisin kovasti halunnut puhua tästä asiasta jo aikaisemmin, koska kuntavaalit käytiin hetki sitten. En kuitenkaan halunnut tehdä avausta ennen vaaleja, koska se olisi kuulostanut populismilta, jota pyrin välttämään. Näin vaalien jälkeen tämäkin tärkeä asia on kuitenkin pakko ottaa puheeksi. Kivistössä on myös yrityksiä, esimerkiksi ravintoloita, joilla ei ole lähistöllä asiakkaille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Tämäkö on sitä paikallisen yrittäjyyden tukemista?

Kivistö on uusi, rakenteilla oleva alue, jossa on otettu huomioon monta erilaista asiaa. Autotiet ja kevyen liikenteen väylät ovat leveitä. En ymmärrä, miksei parkkipaikkoja ole voitu tehdä alueelle enempää?

Jos parkkipaikkoja jätetään rakentamatta sen takia, että se ohjaisi ihmisiä joukkoliikenteen pariin, se on vain autoilijoiden kiusaamista. Mielestäni kaupunkia ja liikennettä tulee kehittää siten, että se tukee kaikkia erilaisia liikkumistapoja: jalankulkua, pyöräilyä, yksityisautoilua ja joukkoliikennettä.

5 kommenttia . Avainsanat: parkkipaikat, vantaa, kuntapolitiikka