Piian blogi

Ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla, ei rajoituksilla

Perjantai 17.5.2019 klo 16:13 - Piia Kurki

alexandre-debieve-561298-unsplash.jpg









Suomessa ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on vuonna 2018 tehnyt raportin ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta”. Kyselyn mukaan suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ilmastonmuutos, josta on huolissaan yhdeksän kymmenestä suomalaisista. Lähes yhtä paljon huolta aiheutti kansainvälinen terrorismi ja pakolaistilanne, mutta puhutaan nyt tästä ilmastonmuutoksesta.

Näin vaalien alla ilmastonmuutos on ollut paljon esillä sekä mediassa, ehdokkaiden puheissa, että vaalikoneissa. Oli sitten asiasta mitä mieltä tahansa, todennäköisesti kaikki voivat myöntää, ettei huoli ilmastonmuutoksesta ole täysin tuulesta temmattu. Mielipiteet keinoista ilmastomuutoksen ratkaisemiseksi kuitenkin vaihtelevat paljon.

Vaalipaneeleista ja -keskusteluista olen huomannut, että vasemmistopuolueet haluavat kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ovat osin epärealistisia ja niiden vaikutuskykykin on kyseenalainen. Esimerkiksi uusien polttomoottoriautojen kieltäminen ja vaihtaminen sähköautoihin ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan päästöihin. Euroopan autoteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Roberto Vavassorin mukaan kaikkien Euroopan autojen muuttaminen sähköautoiksi (sähkön fossiilisilla polttoaineilla tuottaminen huomioiden) päästöt laskisivat vain 0,4 prosenttia.

Sähköautojen akkuihin tarvitaan runsaasti malmia (esimerkiksi nikkeliä, litiumia ja kobolttia), ja niiden louhinta ja kuljetus tuottaa päästöjä. Myös malmin jatkojalostus tuottaa päästöjä. Bloombergin artikkelin mukaan sähköautolla menee noin 10 vuotta päästä edes samalle tasolle polttomoottoriauton päästöjen kanssa. Sähköauton valmistus tuottaa noin 74 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä tavanomaiseen autoon verrattuna. Lisäksi sähköautoilla on lyhyet toimintamatkat, ja toimintamatkan pidentämiseen vaadittava akkutehon kasvattaminen aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Matalapäästöiset dieselautot toimivat siis vielä toistaiseksi ympäristöystävällisempinä kuin sähköautot.

Mitä muuta voisimme päästöjen suhteen tehdä kieltojen ja rajoitusten sijaan? Voimme esimerkiksi lisätä ydinvoimaa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat matalia. Vuonna 2018 ydinvoima tuotti noin 32 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Kotimaisen energian osuus energiantuotannosta oli noin puolet. Lisäämällä ydinvoiman käyttöä Suomessa lisäisimme vähäpäästöisen/päästöttömän energian tuotantoa ja lisäksi parantaisimme Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa.

Suomen päästöt ovat kuitenkin maailman mittapuulla vielä pieniä: Suomen osuus maailman päästöistä on noin promillen luokkaa. Silti olemme onnistuneet vähentämään päästöjämme. Mistä tämä kertoo? Se kertoo suomalaisesta osaamisesta ja huipputeknologiasta.

Teknologiaviennin tulisikin olla seuraava Suomen Nokia. Puhumme täysin turhaan hiilineutraaleista suomalaisista kaupungeista tai autottomasta pääkaupunkiseudusta, kun oikeasti meidän pitäisi puhua siitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja edistää vientiämme myös ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Esimerkiksi otan ABB:n, jonka kehittämä suomalainen Azipod-ruoripotkurijärjestelmä säästää laivojen polttoainekustannuksia jopa 5-25 prosenttia. Käytännössä siis siksi, että ohjausjärjestelmä on mahdollisimman toimiva ja tehokas. Aikaa, rahaa ja ilmastoa säästyy.

Suomalaisella teknologialla voidaan saada aikaan merkittäviä globaaleja päästövähennyksiä siellä, missä iso osa päästöistäkin syntyy – Suomen rajojen ulkopuolella. Puhumme ilmastokeskustelussa aivan liian vähän teknologian tuomista mahdollisuuksista. 

Luottaisin siis päästöjen vähentämisessä markkinalähtöiseen toimintaan ja teknologian kehitykseen. Ympäristötietoisuuden kasvaessa esimerkiksi autonvalmistajilla on paine kehittää uusia, ympäristöystävällisiä autoilun muotoja. Sähköautokaan ei ole syntynyt kieltojen seurauksena – autoteollisuus on kehittänyt sähköautoja jatkuvasti, markkinat ovat ohjanneet toimintaa ja sähköautojen suosio on kasvanut. Tähän voisi asettaa vertauksen: eihän tietosanakirjojakaan aikanaan kielletty internetin käytön laajentamiseksi.

2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, ilmastonmuutos, teknologia

Älä sekaannu kaikkeen, EU!

Keskiviikko 24.4.2019 klo 17:39 - Piia Kurki

flag-2608475_1280.jpg










Euroopan unionin tulisi keskittyä isoihin asioihin ja linjauksiin, vähentää sääntelyä ja byrokratiaa ja jättää pienissä asioissa enemmän päätäntävaltaa jäsenvaltioille. EU:n tulisi toimia mahdollistajana, ei kieltäjänä.


”EU-maissa tulisi ottaa käyttöön minimipalkka.”
”EU:n pitäisi kieltää uusien bensa- tai dieselautojen myynti vuoteen 2030 mennessä.”
”EU tarvitsee oman armeijan.”
”EU:n pitäisi kiristää päästövähennystavoitteitaan, vaikka muut eivät sitä tee.”
”EU:lla tulisi olla oikeus kerätä veroja suoraan jäsenmaiden kansalaisilta.”
”EU:n pitäisi kieltää geenimanipuloitujen elintarvikkeiden käyttö.”
”EU:ssa tulisi ottaa käyttöön lentovero.”
”EU:ssa tulee luopua lihakarjan kasvattamisesta.”
”EU:n tulee asettaa metsien hakkuurajoitteet.”

Eurovaalien vaaliväittämiä lukiessa ja sosiaalisen median keskusteluja seuratessa pakostakin kertyvät hikikarpalot otsalle. Sääntöjä, säädöksiä, kieltoja, veroja. Elinkeinojen tuhoamista

EU:n yksi tärkeimpiä tavoitteita oli alun perin muodostaa Eurooppaan valtioiden välinen liitto, joka estäisi sotien syttymisen maiden välille. Se on siis yhdeltä alkuperäiseltä tarkoitukseltaan rauhan liitto. Sittemmin Euroopan unioni on toki saanut aikaan paljon hyvää, esimerkiksi vapaakauppaan ja tullien sekä monopolien purkamiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyen.

Mutta kun tarkastellaan nykyhetkeä, niin unionin alkuperäisistä tavoitteista on siirrytty aika kauas, ja nyt EU vaikuttaa enemmänkin olevan uhka vapaudelle ja kansalliselle päätäntävallalle. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan siitä, pitäisikö Euroopan unionin pakottaa jäsenvaltiot laillistamaan abortit tai homoliitot. Tai kuuluuko EU päättää siitä, kuinka paljon maahanmuuttajia kukin jäsenvaltio ottaa?

En missään nimessä vastusta naisen oikeutta päättää omasta kehostaan, eli en missään nimessä vastusta aborttia, enkä myöskään homoliittoja. Mutta kuuluvatko nämä asiat ollenkaan Euroopan unionin tasoisiksi päätöksiksi? Minusta eivät. Kukin jäsenvaltion tulee itse päättää näistä asioista, vaikka toki toivon, että esimerkiksi abortit sallittaisiin kaikkialla maailmassa. EU:n päätös se ei kuitenkaan ole. Voisi muuten joskus käydä niinkin, että EU-tasolla aborttien kieltäminen lopettaisi abortit myös Suomessa.

Metsien hakkaamisen suhteen jotkut haluavat luoda EU-tasolle yhteisiä hakkuurajoituksia, perusteena ilmastonmuutoksen torjuminen. Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, ettei meidän tule rajoittaa hakkuita, vaan kannustaa hyvään ja kestävään metsänhoitoon. Myös metsiin liittyvä päätöksenteko pitäisi ehdottomasti pitää jatkossakin kansallisissa käsissä. Oikeus yksityiseen omistukseen tulee on koskematon.

Tässä yhteydessä otan esiin myös asedirektiivit, joiden kiristäminen on ehkä kaunis ajatus rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi, mutta jotka käytännössä vain haittaavat harrastus-, metsästys- ja reserviläistoimintaa. Suurin osa rikoksista ei tapahdu luvanvaraisilla aseilla, joten byrokratia heikentää vain tavallisten kansalaisten elämää.

Kieltäminen, verottaminen ja muut rajoitukset ainoastaan haittaavat Euroopan (ja Suomen!) kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja heikentävät yritystemme toimintaedellytyksiä. Emme varmaan halua tuotannon siirtyvän Euroopasta (ja Suomesta) halvemman tuotannon maihin, joissa teollisuus toimii huomattavasti vastuuttomammin. Sinne menisi sekä ilmaston eteen tehty työ, että työpaikat. Lentoverotus taas iskisi jo Euroopan sisäiseen markkinaan, saati sitten kansainväliseen matkustamiseen ja turismiin, joita päinvastoin pitäisi saada lisättyä.

EU:n pitäisi välttää kieltoja, rajoitteita ja säädöksiä. Pitäisi nimenomaan keskittyä säädösten ja byrokratian purkamiseen, kaupankäynnin helpottamiseen ja markkinalähtöiseen toimintaan. Maataloutta tuetaan nyt voimakkaasti ja nykyhetkellä on pakko tukea jatkossakin, mikäli haluamme sitä Suomessa säilyttää, mutta tukia parempi keino olisi purkaa sääntelyä, helpottaa verotusta ja parantaa maatalouden markkinalähtöistä kannattavuutta. Työmarkkina- ja palkka-asioiden taas pitäisi olla kaukana EU:sta.

EU:n pitäisi mahdollistaa, tukea ja auttaa uusien innovaatioiden kehittämisessä ja uusien teknologioiden käyttöönotossa. Ilmastonmuutoksen torjunnassakin lähtökohtana pitäisi olla teknologian kehittyminen ja se, että markkinat ohjaavat pikkuhiljaa kysyntää ja tarjontaa oikeaan suuntaan.

EU:ssa pitäisi siirtyä vahvemmin ajatuksesta ”aktiivinen kansalainen” ajatukseen ”vapaa kansalainen ja vapaa valtio”. Näin hyötyisimme parhaiten EU:n tuomista markkinalähtöisistä eduista ja sisämarkkinoista, mutta emme ajautuisi enempää umpikujaan turhien säädösten kanssa ja heikentäisi kilpailukykyämme rajoittamalla markkinoidemme toimintaa.

Piia Kurki
eurovaaliehdokas (kok.)

2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, byrokratia

Suomi tarvitsee realistisempaa maahanmuuttokeskustelua

Torstai 4.4.2019 klo 22:18 - Piia Kurki

kyle-glenn-598701-unsplash.jpg










Suomessa tuntuu maahanmuuttokeskustelussa olevan kaksi ääripäätä: ne, jotka vihaavat maahanmuuttoa sekä ne, jotka puolustavat sitä. Nämä kaksi ääripäätä myös hallitsevat keskustelua, ja aiheuttavat osaltaan sen, ettei maahanmuutosta uskalleta puhua asiallisesti, avoimesti ja realistisesti. Kuitenkin on todettu, että esimerkiksi vaaleissa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat äänestäjille yksi tärkeimmistä teemoista.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Härmä sulaa -analyysin mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa ja että rikollisuus ja levottomuudet ovat lisääntyneet maahanmuuton myötä. Maahanmuutosta tulisi myös enemmistön mielestä puhua suoremmin ja siihen liittyviä ongelmia tulisi tuoda avoimemmin esiin. Toisaalta taas 58 prosenttia kokee, että ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen kunnollisia ja sympaattisia ihmisiä.

Maahanmuutossa tulisikin erottaa toisistaan kaksi asiaa: turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto. EVA:n analyysinkin mukaan 86 % suomalaisista erottaisi nämä asiat toisistaan (oletan, että myös kiintiöpakolaiset erotetaan mielikuvissa työperäisestä maahanmuutosta). Enemmistö suomalaisista avaisi ovet työperäiselle maahanmuutolle vain, jos se on tarkoin kohdennettua. Itse suhtaudun suopeasti aitoon työperäiseen maahanmuuttoon, mikäli työhön tuleva maahanmuuttaja on halukas omaksumaan länsimaisen kulttuurin tavat. Työ on myös paras keino integroitua yhteiskuntaan – mikäli tulija ylipäätään on halukas integroitumaan. Integroitumishalukkuuden pitäisi olla tärkein asia arvioitaessa mahdollisuutta tulla Suomeen – ja tällä tarkoitetaan myös halukkuutta elää länsimaisen yhteiskunnan ehdoin.

Kerroin eräässä kahdenkeskisessä keskustelussa olevani kriittinen maahanmuuttoa kohtaan. Vastapuoli – maahanmuuton vankka kannattaja – sanoi heti, että olen siis rasisti. Ihmettelin tätä. Rasistiksi leimautumisen pelko on esteenä sille, että fiksut ja koulutetut ihmiset eivät uskalla puhua ääneen maahanmuuton haittapuolista. EVA:n mukaan 57 prosenttia suomalaisista ajattelee, että varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia.

Näiden faktojen valossa on selvää, että isoa osaa suomalaisista huolettaa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea väkivallalla tai muukalaisvihalla. Se ratkeaa avoimella keskustelulla, ongelmien esiin ottamisella ja johdonmukaisilla ratkaisuilla.

EVA:n analyysin mukaan 62 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomen ja EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset eivät myöskään itse ole valmiita tai halukkaita maahanmuuttoon. Näiden kulttuuriin liittyvien erojen ja asenteiden muuttaminen massoissa on erittäin hidasta, eikä runsas maahanmuutto anna sille mahdollisuutta. Sekin on uhka sisäiselle turvallisuudelle, mikäli suomalaisten turvallisuudentunne on heikko – se aiheuttaa vastakkainasettelua ja osaltaan hankaloittaa kotiutumista ja voi siksi aiheuttaa radikalisoitumista.

Kulttuuri- ja asenne-erot eivät muutu sillä, että ulkomaalainen muuttaa Suomeen. Ilman tarvehierarkiaa ja valikoivuutta maahanmuutossa Suomeen voidaan luoda merkittäviä turvallisuusuhkia. Kyse ei siis ole pelkästään mielipide- tai arvokysymyksestä, vaan sisäisen turvallisuuden uhasta. Emme varmaankaan halua terrorismin lisääntyvän Suomessa.

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja maahanmuuton aiheuttamat reaktiot suomalaisissa eivät parane hyssyttelemällä ja itsestään. Hyssyttely antaa vain keskustelussa jalansijaa liiankin kansallismielisille henkilöille, ja heidän tapansa ratkaista ongelmia ei välttämättä ole kokonaisuutena arvioiden paras mahdollinen. Jos maahanmuuton halutaan onnistuvan, se tulee tehdä hallitusti ja kulttuureiden yhteensovittamiseen panostaen. Tämä ei tällä hetkellä ole resurssien puolesta mitenkään mahdollista nykyisillä maahanmuuttomäärillä. Hyvinvointivaltiomme ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, eikä turvapaikanhakijoista ole myöskään tällä hetkellä ratkaisemaan kestävyysvajettamme.

Turvapaikkajärjestelmä ei ole toimiva, mikäli sen avulla voidaan saada mahdollisuus pysyvään laittomaan oleskeluun Euroopassa tai Suomessa. Meidän pitäisi perustaa turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Näissä keskuksissa käsiteltäisiin turvapaikkahakemukset EU:n yhteisen turvapaikkamenettelyn mukaisesti. Yksi tapa olisi käyttää Kanadan tavoin pisteytysjärjestelmää. Hakuajan hakijat pysyisivät ulkorajakeskuksissa. Näin turvapaikkajärjestelmää ei voitaisi väärinkäyttää halutumpien EU-maiden näkökulmasta. Tämän lisäksi Euroopassa tarvitaan tiukkaa ulkorajojen valvontaa ja tehokasta palautusjärjestelmää.

Maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena tulisi olla enemmän puheissa järkevien ratkaisujen muodossa, ilman rasismin leimaa. Tarvitsemme faktoihin perustuvia, jämäkkiä päätöksiä. Se on Suomen edun mukaista.

1 kommentti . Avainsanat: maahanmuutto, eurovaalit, vaalit, kokoomus

Miksi lähdin mukaan eurovaaleihin?

Torstai 14.2.2019 - Piia Kurki

piiakurki_001_pieni_b.jpg

Miksi hoitajataustainen intohimoisesti liiketoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen suhtautuva vantaalainen lähtisi ehdolle eurovaaleihin? Mitä sellainen tietää Euroopan unionista tai päätöksenteosta parlamentissa? Meillähän on paljon EU:n huippuasiantuntijoita, jotka tietävät kaiken kaikesta unioniin liittyvästä!

Näitä kysymyksiä ja ajatuksia olen huolellisesti pyörittänyt omassa mielessäni, kun mahdollisuutta eurovaaliehdokkuuteen tarjottiin.

Sitten koin valaistumisen. Eihän minun tarvitse vielä tietää sitä, mitä komission tai parlamentin seinien sisäpuolella tapahtuu. Ei minun tarvitse tietää, kuka tuntee kenet ja kuka on kenenkin kaveri. Ei moni suomalainenkaan tiedä kaikkea EU:sta tai sen päätöksenteosta – eikä eduskunnasta tai kunnanvaltuustosta. Sitä varten sinne valitaan edustajat, jotka edustavat omia ajatuksia, arvoja ja toimintatapoja. Tekemisen oppii sitten, kun pääsee perille.

Europarlamentaarikon rooli on Euroopan unionin yhteisessä päätöksenteossa pitää myös oman jäsenmaansa puolia ja ajaa sen etuja. Minun tarvitsee siis oikeastaan tietää kaikkein oleellisin asia: millainen on Suomi. Ja Suomesta minä tiedän paljonkin.

Olen asunut Lapin läänissä, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Olen opiskellut sekä lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Olen tehnyt työtä hoitajana mielenterveystyössä, vanhustyössä, lasten parissa ja niin edelleen. Viimeiset vuodet olen tehnyt töitä esimiehenä ja johtamisen parissa. Perheeni ja läheiseni tekevät työtä mm. metsä- ja kaivosteollisuuden parissa, sekä kaupan alalla että kuljetusalalla. Näihin kokemuksiini kiteytyy jo paljon suomalaisesta elämänmenosta ja siitä, mikä meille suomalaisille ja menestyksellemme on tärkeää.

Meille on tärkeää hyvinvointi, joka rakentuu monista eri asioista. EU:n tasolla se rakentuu yhteisistä terveyspoliittisista linjauksista ja terveysstrategioista, joiden tavoitteena on edistää terveyttä koko Euroopan tasolla. Hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti myös työllisyys ja kasvu. Näihin voimme EU:ssa vaikuttaa paljonkin mm. finanssi- ja talouspolitiikan keinoin. Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä tulee pitää huolta!

Hyvinvointiimme vaikuttaa paljon myös turvallisuus ja erityisesti kokemamme turvallisuus. Tähän turvallisuudentunteeseen on viime aikoina vaikuttanut paljon maahanmuuton negatiiviset lieveilmiöt sekä maailmalla – ja valitettavasti myös Suomessa - alati lisääntyvä terrorismi. EU:n tulee mielestäni taistella terrorismia vastaan kaikin mahdollisin keinoin ja pitää huolta jäsenmaidensa turvallisuudesta. Tähän liittyy myös aiempaa tiukempi linja erityisesti laittoman maahanmuuton suhteen.

Kaikki nämä pohdinnat läpi käytyäni ymmärsin, että olisin itseasiassa erittäin hyvä edustaja Suomelle Eurooppaan. Olen rehellinen, päätöksentekokykyinen ja suoraselkäinen, mutta myös tehokas, innostava ja helposti uudet asiat omaksuva. Päätöksenteossa haluan tehdä objektiivisia ja faktoihin perustuvia päätöksiä, ja uskallan myös sanoa ääneen, jos en tiedä kaikkea, mitä kyseisen asian päättämiseksi tarvitsisi tietää. Se on poliitikolle tärkeä ominaisuus!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eurovaalit, kokoomus

Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tarveselvitys kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin

Sunnuntai 21.1.2018 klo 14:13 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat kirjoittaa 20.1.2018:
Tikkurilan hyvinvointikeskus teilattiin hinnan ja sote-epäselvyyksien takia – Kokoomus oudoksuu muiden vastustusta

"Lautakunnan varapuheenjohtaja Piia Kurki (kok.) kertoo, että muiden vastustus yllätti kokoomuslaiset.

– Tässä ajateltiin kuntalaisten etua: Tikkurilan terveysaseman tilat ovat huonot, ja esitys olisi tuonut saman katon alle runsaasti eri toimintoja, esimerkiksi hajallaan olevan lastensuojelun.

– Se, mitä sote tuo mukanaan, ei vaikuta Vantaan palvelutarpeeseen: uusille tiloille on tarve väestönkasvun takia."

Toimittajan soittaessa ja pyytäessä kommentteja aidosti esitin ihmettelyni tilanteesta, sillä minulle todellakin tuli yllätyksenä, että muut puolueet vastustavat tätä tarveselvitystä. Sote-uudistus ei muuta vantaalaisten palvelutarvetta.

Korostan edelleenkin, että kyseessä on päätös tarveselvityksen tekemisestä, ei investoinnista tai rakentamisesta. Tarve on tärkeää selvittää, jotta saadaan Vantaan tahtotila tietoon hyvissä ajoin maakuntaa varten. Päätökset rakentamisesta tulisivat vasta paljon myöhemmässä vaiheessa, ja siinä vaiheessa päätöksen tekisi todennäköisesti maakunta, ei Vantaan kaupunki.

Osa on antanut kritiikkiä siitä, että tässä on kyse Kokoomuksen halusta keskittää palveluita. Höpö höpö. Esityksessä on selkeästi listattu ne yksiköt, jotka uuteen hyvinvointikeskukseen olisi tarkoitus sijoittaa. Tarkoitus on keskittää joitakin kyseisen alueen hajallaan ja useassa osoitteessa huonoissa tiloissa olevia palveluita, sekä joitakin koko vantaalaisia palvelevista toiminnoista (kuten esimerkiksi lastensuojelun toimintoja), jotka jo nyt sijaitsevat alueella.

Kyse ei siis ole siitä, että pyritään luopumaan kaikista palvelupisteistä, vaan pyritään tarjoamaan tarkoituksenmukaiset ja nykyaikaisiin vaatimuksiin soveltuvat tilat niille toiminnoille, jotka hyötyvät samassa tilassa sijaitsemisesta. Minusta on parempi saada palveluita saman katon alle, se on kaikkien etu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vantaa, kokoomus, tikkurila, hyvinvointikeskus, sote

450 äänellä pääsin valtuustoon - kiitos

Maanantai 10.4.2017 klo 3:04 - Piia Kurki

Mahtavaa! Lähes seitsemän tunnin odottelun jälkeen Vantaalla on viimein laskettu kaikki äänet. Sain 450 ääntä ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Iso kiitos kaikille äänestäjilleni - nähtävästi rehellinen ja avoin linja on sitä, mitä moni kaipaa.

Aion jatkaa suoraselkäisellä linjalla ja hoitaa hommani huolella. Toivon, että te vantaalaiset otatte minuun yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää tai kommentoitavaa. 

Ollaan kuulolla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Miksi äänestäisit minua?

Lauantai 8.4.2017 klo 14:57 - Piia Kurki

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9.4.2017. Vieläkö etsit ehdokasta Vantaalta? Tässä perusteita sille, miksi kannattaisi valita juuri minut.



Minulta ei saa turhia lupauksia, vaan rehellisiä vastauksia. Olen sitä mieltä, että politiikassa ei voi luvata kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin. En ole vain tietyn eturyhmän puolella, vaan haluan käyttää verorahat järkevästi. Jos nyt kuitenkin joku eturyhmä pitää nimetä, niin yrittäjät ja palkansaajat: menestyvät yritykset tuovat investointien ja työpaikkojen myötä hyvinvointia koko kunnalle. Palkansaajat ja yritykset rahoittavat kaiken, ei heiltä voi aina vain ottaa.

Olen myös sote-alan asiantuntija, työskennellyt alalla yli 10 vuotta, ja viimeiset vuodet esimies- ja johtotehtävissä yksityisellä sektorilla. Haluan valmistella sote-uudistuksen Vantaan kannalta hyvin. Se tarkoittaa mm. hyvää muutosjohtamista ja sitä, että julkinen ja yksityinen sektori voivat molemmat toimia palveluntuottajina tasavertaisessa asemassa. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei uudistuksen myötä tule lisäkustannuksia.

Olen kiinnostunut asioista, osallistun kokouksiin ja valmistaudun niihin etukäteen. En tee päätöksiä mutu-tuntumalta, vaan perehdyn asioihin ja harkitsen niitä mahdollisimman objektiivisesti. Haluan tehdä rohkeita päätöksiä ja aidosti uudistaa asioita. En ole sitä tyyppiä, joka takertuu vanhaan ja sanoo ”mutta kun aina on tehty näin”. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan positiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Luonteeltani olen tehokas, energinen ja aikaansaava. Minua äänestämällä saat suorasanaisen, tehokkaan ja vastuullisen valtuutetun. 

Kuka olen?

Mitä minusta on sanottu?

Lisää ajatuksiani. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Vaalitenteissä ei katsota tulevaisuuteen

Tiistai 4.4.2017 - Piia Kurki

Vaalitenttejä katsellessa sitä aina miettii, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Ihmeellistä huutelua, syyttelyä, päälle puhumista ja riitelyä. Ratkaisuihin, tulevaisuuteen ja asioiden korjaamiseen ei käytetä juurikaan aikaa. Puhutaan jo tehdyistä päätöksistä ja kritisoidaan kaikkea tarjoamatta mitään vaihtoehtoa. Ymmärtäkää nyt, että ei kannata tuhlata aikaansa murehtimalla menneitä, vaan tulee keskittää kaikki tarmo tulevaisuuden korjaamiseksi! Petteri Orpo on onneksi ollut rauhallnen ja järkevä, joten oman puolueen osalta katselu ei ole onneksi herättänyt myötähäpeää - päinvastoin!

Kyllä meillä täällä Suomessa riittää tehostamisen varaa. Kyse onkin siitä, miten se tehostaminen tehdään ja mihin resurssit kohdennetaan. Kyllä yliopistoissakin on paljon turhaa opetusta, en minä ainakaan ymmärrä, miksi me tarvitsemme niin paljon työttömiä humanisteja. Näistä halutaan vaan aina tehdä vastakkainasettelua.

Mistään ei koskaan saisi säästää. Mutta kukaan ei kerro, kuka kaiken rahoittaa? "Ratkaisuksi" tarjotaan usein verojen korotusta, mutta vaikka rikkaiden veroprosentti olisi 100, se ei riittäisi rahoittamaan meidän palveluita. Veroprosentin nostaminen myös leikkaa ostovoimaa, eli rahaa kiertää vähemmän siellä, missä sen tulisi kiertää (markkinoilla), ja enemmän siellä, missä sen ei tulisi kiertää (valtion kassassa). Korkea verotus suuntaa katseet ulkomaille, ja sen takia ne työpaikatkin häipyvät sinne. Jos verotus olisi kohtuullisempaa, yrittäjillä ja yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet investoida ja siten myös lisätä työpaikkoja. Tarvitsemme työtä ja vientiä, emme hallintoa ja byrokratiaa.

Ja mitä niihin vaalitentteihin tulee, niin kyllä minä kannatan parkkipaikkojen rakentamista. Ihmeellistä touhua tämä, että yksityisautoilijoilta viedään kohta kaikki liikkumisen mahdollisuus - vaikka auto on välttämätön kulkuväline todella monille. Kun puhutaan korkeasta asumisen hinnasta, niin siihen on yksi syyllinen: AY-liike, joka omistaa jättimäisiä vuokrayhtiöitä, jotka kiskovat miljoonatulosta järjettömän korkeilla vuokrilla. Ja sitten ollaan muka köyhän asialla, höpö höpö! AY-liikkeidenkin tulisi avata kirjanpitonsa, niin päästäisiin oikeasti näkemään, mihin kaikkeen palkansaajien jäsenmaksut menevät. Ei varmaan moni olisi edes AY-liikkeen jäsen, mikäli tietäisi, kuinka paljon siellä heitellään hiekkaa Suomen rattaisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Vaalikonevastauksiani

Maanantai 3.4.2017 klo 19:40 - Piia Kurki

Kokosin tähän lyhyesti ajatuksiani vaihtelevista politiikan eri osa-alueista. Nämä tulevat suoraan vaalikonevastauksistani. Osa aiheista ei liity suoranaisesti kunnalliseen päätöksentekoon, mutta otin ne mukaan, koska ne kertovat laajemmin näkemyksiäni.

SOTE-UUDISTUS

Tuleva sote-uudistus tulee valmistella kunnissa hyvin. Uskon osaavani tuoda tähän hyviä näkemyksiä, sillä olen toiminut sote-alalla yli 10vuotta eri tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viimeiset vuodet olen toiminut johto- ja kehitystehtävissä yksityisellä sektorilla sekä ollut mukana kuntapolitiikassa. Ymmärrän siis paljon myös sote-alan rahoituksesta ja päätöksenteosta. Kuntapoliitikko ei voi päättää siitä, millainen valtakunnallisesta sote-mallista tulee, mutta voi vaikuttaa siihen, miten alueellista uudistusta viedään eteenpäin.

Haluan, että muutosjohtamiseen kiinnitetään erityistä huomioita, ja että kustannukset pidetään kurissa joka vaiheessa. Sote-uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden laatua, mutta erityisesti myös säästää rahaa. Työntekijät tulisi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa, jotta he voivat olla mukana vaikuttamassa asioihin ja vievät siten uudistusta eteenpäin positiivisemmin.

VALINNANVAPAUS

Kannatan laajaa valinnanvapautta, sillä uskon sen lisäävän palveluiden laatua. Kun asiakas voi itse valita palveluntuottajan, se pakottaa palveluntuottajat tekemään asiakkaat laadukkaasti. Asiakkaat lähtevät, ellei palveluntuottaja (yksityinen tai julkinen) tee asioita oikein. Osa asiakkaista ei voi valita itse, ja heille tulee järjestää hyvä palvelunohjaus. Valinnanvapauden suhteen on kuitenkin tärkeää myös pitää huolta siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä, ja annetaan oikeasti perusteltua ja tarpeenmukaista hoitoa.

TERVEYSPALVELUIDEN KESKITTÄMINEN

Suuret ja monipuoliset terveyspalveluyksiköt ovat hyviä monista syistä. Niissä on saman katon alla ja samalta luukulta saatavilla monipuoliset palvelut useamman käyttäjäryhmän tarpeisiin. Lisäksi isojen yksiköiden ylläpitäminen on kustannustehokkaampaa ja toiminta ei ole niin haurasta esimerkiksi sairauslomatilanteissa tai loma-aikoina. Isoihin yksiköihin saa myös paremmin osaavaa henkilökuntaa, koska esimerkiksi lääkäreillä ja hoitajilla on kollegiaalista tukea saatavilla. Kannatan siis ehdottomasti isoihin yksiköihin keskittämistä, sillä se on sekä kaupungin että käyttäjän etu.

YRITTÄJYYS

Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on yksi kuntapolitiikan tärkein tehtävä. Menestyvät yritykset tuovat työtä ja hyvinvointia kaikille kuntalaisille, sen takia yrittämiseen tulee panostaa. Yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa tulee saada tarpeeksi neuvontaa ja ohjausta. Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa siten, ettei esimerkiksi pienimuotoinen yritystoiminta vie yrittäjältä kaikkia tukimahdollisuuksia. Vantaan kaupungin tulee huolehtia siitä, että yrityksille on kohtuuhintaisia toimipaikkoja, jotta yritykset tulisivat Vantaalle esimerkiksi Helsingin sijaan.

VEROTUS

Verotuksella on hyvä kustantaa yhteiskunnalle välttämättömimmät perusasiat, kuten esimerkiksi maksuton peruskoulutus ja infra. Meidän tulee myös pitää huolta kaikkein heikoimmista. Veroja ei kuitenkaan voi jatkuvasti nostaa, sillä ostovoiman tulisi säilyä hyvänä. Veronkorotuksia tärkeämpää on puuttua alati nouseviin kuluihin ja laittaa ne kuriin.

ALKOHOLIPOLITIIKKA

Kannatan liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, en ole mikään kukkahattutäti. Ymmärrän toki liiallisen alkoholinkäytön haitat (olen itsekin työskennellyt alkoholistien kanssa useamman vuoden). Kuitenkin vastuu juomisesta on ihmisellä itsellään, ja vaikka lähikaupasta ei juuri nyt alkoholia saisikaan, niin riippuvainen kyllä löytää keinot sen hankkimiseen. Vapaampi alkoholipolitiikka saattaisi muuttaa juomakulttuuria enemmän eurooppalaistyyppiseksi, eli alkoholia nautittaisiin ruoka- ja seurustelujuomana, ei kännäämistarkoituksessa.

AUTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN UUSIEN ASUNTOJEN YHTEYTEEN

Kannatan sitä, että kaupunkia kehitetään kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti, ja myös parkkipaikkoja rakennetaan. Kaupunkikehityksessä ei tule suosia vain tiettyä liikkumismuotoa, vaan mahdollistaa erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Vantaalla esimerkiksi Kivistössä on aivan liian vähän parkkipaikkoja: tämä haittaa sekä asukkaita että yrityksiä. Ravintoloiden lähistöllä ei ole pysäköintitiloja, ja se vaikeuttaa yritystoimintaa.

JULKINEN LIIKENNE VS. YKSITYISAUTOILU

Hassua, että näitä kahta asiaa vertaillaan jatkuvasti toisiinsa. Vähän sama, kun joskus kysytään, että pitäisikö mieluummin panostaa lapsiin vai vanhuksiin. Kaikkia eri liikkumismuotoja tulee järkevästi tukea. Yksityisautoilu on monelle tärkeä liikkumistapa esimerkiksi töiden takia. Hyvä, mikäli liikkumisessaan voi hyödyntää julkista liikennettä, mutta fakta on, ettei julkinen liikenne voi ulottua kaikkialle. Itse kävelen, pyöräilen, kuljen junalla ja autoilen. Näen kaikki liikkumismuodot tärkeinä.

LUOKKAKOOT

Mielestäni luokka on liian iso tehokkaalle opetustyölle, mikäli luokan koko on esimerkiksi yli 25 oppilasta. Lisäksi tulisi huomioida myös oppilaiden taso, yksikin erityislapsi ryhmässä voi viedä opettajan huomion lähes kokonaan. Kuitenkin tässäkin asiassa valitettavasti tulevat vastaan talouden reunaehdot, eli joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan rahan ja resurssien kanssa.

HOMEKOULUT

En ole rakentamisen asiantuntija, mutta tällä hetkellä pidän tärkeänä tutkia puurakentamisen vaihtoehtoa elinkaarimallin mukaisesti. VantaanKokoomus haluaa, että yksityinen yritys rakentaisi Vantaalle puurakenteisen koulun, johon kaupunki tulisi vuokralle. Vaikka puurakentaminen on hieman kalliimpaa, niin pitkässä juoksussa se todennäköisesti säästäisi rahaa, kun kouluja ei tarvitsisi jatkuvasti korjata, ja säästettäisiin myös terveyspalveluiden kustannuksissa.

SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS

En kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta, mikäli molemmat tai toinen vanhemmista ovat kotona, ellei kotitilanne ja lapsen etu muuta edellytä. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, vaikka joskus valitettavasti päiväkoti on lapselle kotia parempi paikka. Nämä tilanteet tulee tunnistaa aiempaa paremmin ja tarjota perheelle muutakin apua, kuin ainoastaan päivähoito. Lastensuojelullisissa asioissa ennaltaehkäisyyn panostaminen tuo käytetyt eurot moninkertaisesti takaisin, jos pystytään ehkäisemään vakavampia mielenterveysongelmia, syrjäytymistä tai huostaanottoja.

En tekisi varhaiskasvatuksesta kaikille maksutonta, vaan kohdentaisin resurssit paremmin nimenomaan niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Maksuton varhaiskasvatus voisi kuitenkin parantaa työn ja perhe-elämän parempaa yhdistämistä, eli siinä mielessä se vaihtoehto kannattaa harkita tarkkaan.

MAAHANMUUTTO

Olen maahanmuuton suhteen hieman kriittinen. Mikäli maahanmuuttaja on henkisesti ja fyysisesti kykenevä elättämään itsensä ja perheensä, toivotan hänet tervetulleeksi. Suomessa ja Vantaalla on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet tänne jäädäkseen. Heidän kotoutumiseensa tulee panostaa, jotta he voivat olla toimiva osa yhteiskuntaamme. Esimerkiksi kielen oppiminen on todella tärkeää. En toivo tilannetta, jossa meillä on railo kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä, sillä se ei ole kenellekään hyväksi.

1 kommentti . Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Kokoomuksen barbinukke tässä terve!

Maanantai 27.2.2017 klo 21:49 - Piia Kurki

Koska kuntavaalit alkavat pikkuhiljaa lähestyä, minä monen muun ehdokkaan tapaan olen ottanut Facebookissa käyttöön kohdennetun mainostamisen, eli jotkut julkaisuistani näkyvät tietyllä alueella asuville äänestysikäisille ihmisille.

Tänään muutaman tunnin saldona oli seuraavat kommentit:

  • Alan olla kurkkua myöten täys näitä kokoomuksen barbinukkeja! PRKL!

  • Herraisä mistä näitä sikiää!

  • Taas yksi narsisti lisää sä hläämään.Ei kiitos!!

  • Toivotaan niin kuin eräässä laulussa, että ”…on kurkiaurat lentäneet jo yli pääni pois…”

(Pahoittelut kirjoitusvirheistä, niistä kunnia kommenttien tekijöille.)

Kenties nämä ihmiset eivät arvostellessaan ja diagnooseja tehdessään tienneet, että olen koulutukseltani lähihoitaja, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Tehnyt hoitoalalla töitä yli kymmenen vuotta auttaen sairaita lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia. Lisäksi olen tehnyt pitkään vapaaehtoistyötä. Viimeiset vuodet olen ollut esimies- ja johtotehtävissä, mutta silti työskennellyt mm. mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten kanssa. Tänään kannoin tuntemattoman ikääntyneen rouvan ostokset kotiin, kun rouvalla alkoi jo askel vähän painaa.

Mutta toki on paljon järkevämpää muodostaa minusta mielipide vaikkapa sukupuoleni, hiustenvärini, ikäni, ulkonäköni tai puoluetaustani takia.

No Kokoomuksen barbinukke tässä terve! Olen nainen, minulla on vaaleat hiukset, siniset silmät ja kymmenen varvasta ja sormea. Kuulun Kokoomukseen ja olen Kokoomuksen kuntavaaliehdokas. Ja en sitä häpeile :) 

Että tervetuloa äänestämään, voitte äänestää vaikkapa minua!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Suomi-uudistuksen loppukiri

Lauantai 27.10.2012 klo 17:55 - Piia Kurki

Tänään viimeinen päivä kampanjaa ja huomenna virallinen vaalipäivä! Käykäähän äänestämässä Tampereella numeroa 46 :) Tarjoan kokemusta ja tietämystä erityisesti terveysalan asioista. Ajatuksistani lisätietoja löydät nettisivuiltani tai facebookin vaaliprofiilistani.

Viimeinen vaaliviikko on mennyt sairastaessa, sillä olin ranneleikkauksessa tämän viikon tiistaina. Kiitokset Hatanpään sairaalan päiväkirurgiselle osastolle loistavasta palvelusta. Siinä esimerkki yksiköstä, jonka toiminta on erinomaista. Valitettavasti kuitenkin toipuminen on vienyt mehut ja sen takia kampanjointi on jäänyt nyt vähemmälle.

Tänään kuitenkin viimeinen puristus. Kokoomusnuoret järjestävät Tampereen keskustorilla oman pienen kokoontumisen, missä mm. tarjoillaan mustaamakkaraa. Nuoret ehdokkaat tavattavissa: toivomme aktiivista keskustelua paikallispolitiikasta ja erityisesti tietenkin nuorten asemasta!

Toivon kaikille Kokoomusnuorille erittäin hyvää menestystä huomiselle vaalipäivälle. Toivon, että useampi nuori kokoomuslainen pääsee valtuustoon. Toki vaalionnea toivon myös muillekin kokoomuslaisille, toivottavasti suomalaiset äänestäjät ovat kuulleet Kokoomuksen viestin Suomi-uudistuksen tarpeellisuudesta! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kokoomus, kunnallisvaaliehdokas

TAMK:n vaalitori - teemoja

Maanantai 22.10.2012 - Piia Kurki

Huomenna tiistaina 23.10 osallistun Tampereen Ammattikorkeakoulun vaalitoriin Kuntokatu 3:n toimipisteessä. 
 
Teemoina minulla itselleni tärkeät:
- Terveys ja hyvinvointi - terveyspalvelujen kokonaisvaltaisuus sekä hyvä ja tehokas hoito ilman, että asiakas joutuu pomppimaan luukulta luukulle. Terveyden edistäminen ja sairauden ehkäisy tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi, kuin sairaiden hoitaminen!
 
- Työntekoon tukeminen ja työkyvyn ylläpitäminen - yrittäjyyden tukeminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen, nuorten työllistäminen ja se, että ihmiset säilyisivät työ- ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.
 
- Laadukas ja arvokas vanhushoito. Kotihoitoa ja laitoshoitoa ei pidä asetella vastakkain. Kotihoitoon tulee panostaa, jotta kotona asuminen mahdollistuisi, tämä vähentäisi myös laitoshoidon painetta.
 
- Pyöräilytiet kuntoon ja julkinen liikenne toimivaksi.
 
- HOIDETAAN ASIAT JA IHMISET, ei vain hoivata tai hyysätä! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kokoomus, kunnallisvaaliehdokas

Ylen vaalitentti - Jyrki Katainen

Perjantai 12.10.2012 - Piia Kurki

Jyrki Katainen oli eilen Ylen vaalitentissä. Tässä Jyrkin esittämiä ajatuksia, joista olen ehdottomasti samaa mieltä!

  • [Kilpailutuksessa] valitaan mieluummin yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen.
  • Veroprosentin nosto ei yksinään takaa hyviä palveluita.
  • Kunnanvaltuusto päättää, kuka tuottaa palvelun. Jos kunta itse tuottaa palvelun tehokkaimmin ja laadullisimmin, se valitaan. Jos sen tekee yksityinen, se valitaan.
  • Kaikkia peruspalveluita ei tarvitse kilpailuttaa.
  • Ei rakenteisiin pidä rakastua, vaan palveluihin.
  • Vähennetään erikoissairaanhoidon painetta vahvistamalla terveyskeskuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kokoomus, kunnallisvaaliehdokas, tampere, vaalitentti, jyrki, katainen

Kokoomuksen Tulevaisuus-risteily

Sunnuntai 30.9.2012 - Piia Kurki

Kokoomuksen Tulevaisuus-risteily koettu.

Tsemppi on korkea ja mieli kirkas kampanjan ja kaupungin tulevaisuuden suhteen. Erityisesti itsellä on herännyt paljon ajatuksia siitä, miten hyvä palvelutaso tullaan jatkossakin säilyttämään. Raha on tiukassa, joten vaikka mieli tekisi, sitä ei kaikille voida antaa.

Kohua herättäneeseen sairausloma-asiaan otan kantaa kokemuksieni pohjalta. On paljon sairausloman hakijoita, jotka eivät oikeasti sairauslomaa tarvitse. Vuotava nenä ei välttämättä tee työkyvyttömäksi. Krapulaan sairauslomaa hakevat tarvitsevat ehkä hoitoa päihdeongelmaansa, eivät ongelman piilottelua vatsataudin tmv tekosyyn alle. Puolustan Kokoomuksen kantaa tässä asiassa, mutta ehdotan, että karenssi tulee käyttöön vasta sitten, jos sairauspäiviä on esimerkiksi vuodessa yli seitsemän ja kaikki ovat lyhytaikaisia flunssia tms. Monilla ihmisillä on korkea työmoraali ja jos he kerran kymmenessä vuodessa sairastuvat, ei heitä pidä rangaista. Silti on todettu, että yli 100'000 suomalaista huijaa vuosittain sairauslomaa!

Tällä hetkellä sairaanhoitajan vastaanotto terveysasemilla on maksuton myös niille, jotka hakevat säännöllisesti 1-3 päivää sairauslomaa ilman sellaista sairautta, joka voidaan kliinisesti todeta. Ehdotan, että sairaanhoitajankin akuuttivastaanotosta menisi pieni maksu, jotta vastaanottoa käytetään aitoon tarpeeseen. Palvelun tuottakoon se, joka tekee sen edullisimmin laadun kärsimättä. Minä ainakin haluaisin olla hoitoalan töissä myös yksityisellä palveluntuottajalla, sillä jotain he tekevät oikein - he tekevät voittoa. Silti asiakkaat tykkäävät heidän palveluistaan enemmän, kuin kalliimmaksi tulevista kunnallisista. Miksi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kokoomus, kunnallisvaalit, tampere, kunnallisvaaliehdokas

Kuntauudistuksesta

Maanantai 6.8.2012 klo 9:33 - Piia Kurki

Kokoomuksen kunnallisvaalistartti järjestettiin Tampereen Komediateatterilla lauantaina 4.8. Ilta koostui tervehdyksestä, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen puheesta, "Lainahöyhenissä"-teatteriesityksestä ja iltapalasta.

Henna Virkkunen (kok) tuli Komediateatterille suoraan Tampereen viinikylästä, missä innokkaat asukkaat olivat saaneet jutella kuntaministerin kanssa ajankohtaisista asioista ja politiikasta. Puheessaan Virkkunen puhui muunmuassa paljon puhutusta kuntauudistuksesta Tampereen ja Pirkanmaan näkökulmasta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kokoomus, kunnallisvaalit, kuntaministeri, henna, virkkunen, kuntauudistus