Piian blogi

Suomi tarvitsee realistisempaa maahanmuuttokeskustelua

Torstai 4.4.2019 klo 22:18 - Piia Kurki


kyle-glenn-598701-unsplash.jpg

Suomessa tuntuu maahanmuuttokeskustelussa olevan kaksi ääripäätä: ne, jotka vihaavat maahanmuuttoa sekä ne, jotka puolustavat sitä. Nämä kaksi ääripäätä myös hallitsevat keskustelua, ja aiheuttavat osaltaan sen, ettei maahanmuutosta uskalleta puhua asiallisesti, avoimesti ja realistisesti. Kuitenkin on todettu, että esimerkiksi vaaleissa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat äänestäjille yksi tärkeimmistä teemoista.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Härmä sulaa -analyysin mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa ja että rikollisuus ja levottomuudet ovat lisääntyneet maahanmuuton myötä. Maahanmuutosta tulisi myös enemmistön mielestä puhua suoremmin ja siihen liittyviä ongelmia tulisi tuoda avoimemmin esiin. Toisaalta taas 58 prosenttia kokee, että ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen kunnollisia ja sympaattisia ihmisiä.

Maahanmuutossa tulisikin erottaa toisistaan kaksi asiaa: turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto. EVA:n analyysinkin mukaan 86 % suomalaisista erottaisi nämä asiat toisistaan (oletan, että myös kiintiöpakolaiset erotetaan mielikuvissa työperäisestä maahanmuutosta). Enemmistö suomalaisista avaisi ovet työperäiselle maahanmuutolle vain, jos se on tarkoin kohdennettua. Itse suhtaudun suopeasti aitoon työperäiseen maahanmuuttoon, mikäli työhön tuleva maahanmuuttaja on halukas omaksumaan länsimaisen kulttuurin tavat. Työ on myös paras keino integroitua yhteiskuntaan – mikäli tulija ylipäätään on halukas integroitumaan. Integroitumishalukkuuden pitäisi olla tärkein asia arvioitaessa mahdollisuutta tulla Suomeen – ja tällä tarkoitetaan myös halukkuutta elää länsimaisen yhteiskunnan ehdoin.

Kerroin eräässä kahdenkeskisessä keskustelussa olevani kriittinen maahanmuuttoa kohtaan. Vastapuoli – maahanmuuton vankka kannattaja – sanoi heti, että olen siis rasisti. Ihmettelin tätä. Rasistiksi leimautumisen pelko on esteenä sille, että fiksut ja koulutetut ihmiset eivät uskalla puhua ääneen maahanmuuton haittapuolista. EVA:n mukaan 57 prosenttia suomalaisista ajattelee, että varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia.

Näiden faktojen valossa on selvää, että isoa osaa suomalaisista huolettaa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea väkivallalla tai muukalaisvihalla. Se ratkeaa avoimella keskustelulla, ongelmien esiin ottamisella ja johdonmukaisilla ratkaisuilla.

EVA:n analyysin mukaan 62 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomen ja EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset eivät myöskään itse ole valmiita tai halukkaita maahanmuuttoon. Näiden kulttuuriin liittyvien erojen ja asenteiden muuttaminen massoissa on erittäin hidasta, eikä runsas maahanmuutto anna sille mahdollisuutta. Sekin on uhka sisäiselle turvallisuudelle, mikäli suomalaisten turvallisuudentunne on heikko – se aiheuttaa vastakkainasettelua ja osaltaan hankaloittaa kotiutumista ja voi siksi aiheuttaa radikalisoitumista.

Kulttuuri- ja asenne-erot eivät muutu sillä, että ulkomaalainen muuttaa Suomeen. Ilman tarvehierarkiaa ja valikoivuutta maahanmuutossa Suomeen voidaan luoda merkittäviä turvallisuusuhkia. Kyse ei siis ole pelkästään mielipide- tai arvokysymyksestä, vaan sisäisen turvallisuuden uhasta. Emme varmaankaan halua terrorismin lisääntyvän Suomessa.

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja maahanmuuton aiheuttamat reaktiot suomalaisissa eivät parane hyssyttelemällä ja itsestään. Hyssyttely antaa vain keskustelussa jalansijaa liiankin kansallismielisille henkilöille, ja heidän tapansa ratkaista ongelmia ei välttämättä ole kokonaisuutena arvioiden paras mahdollinen. Jos maahanmuuton halutaan onnistuvan, se tulee tehdä hallitusti ja kulttuureiden yhteensovittamiseen panostaen. Tämä ei tällä hetkellä ole resurssien puolesta mitenkään mahdollista nykyisillä maahanmuuttomäärillä. Hyvinvointivaltiomme ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, eikä turvapaikanhakijoista ole myöskään tällä hetkellä ratkaisemaan kestävyysvajettamme.

Turvapaikkajärjestelmä ei ole toimiva, mikäli sen avulla voidaan saada mahdollisuus pysyvään laittomaan oleskeluun Euroopassa tai Suomessa. Meidän pitäisi perustaa turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Näissä keskuksissa käsiteltäisiin turvapaikkahakemukset EU:n yhteisen turvapaikkamenettelyn mukaisesti. Yksi tapa olisi käyttää Kanadan tavoin pisteytysjärjestelmää. Hakuajan hakijat pysyisivät ulkorajakeskuksissa. Näin turvapaikkajärjestelmää ei voitaisi väärinkäyttää halutumpien EU-maiden näkökulmasta. Tämän lisäksi Euroopassa tarvitaan tiukkaa ulkorajojen valvontaa ja tehokasta palautusjärjestelmää.

Maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena tulisi olla enemmän puheissa järkevien ratkaisujen muodossa, ilman rasismin leimaa. Tarvitsemme faktoihin perustuvia, jämäkkiä päätöksiä. Se on Suomen edun mukaista.

Avainsanat: maahanmuutto, eurovaalit, vaalit, kokoomus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini