Piian blogi

Mihin neuvoloita tarvitaan?

Torstai 1.9.2016 - Piia Kurki


MIHIN NEUVOLOITA TARVITAAN?

Tapasin viime viikolla kahta ystävääni. Heistä molemmat ovat koulutukseltaan terveydenhoitajia, kuten minäkin. Toisella on pieni lapsi ja toinen on raskaana. Oletettavasti sekä koulutuksemme että elämäntilanteiden takia puhumme tavatessamme myös lapsista ja niiden hoidosta, tällä kertaa puheeksi tuli myös neuvolat.

Maan hyvinvointia mitataan usein lapsikuolleisuudella, joka on Suomessa äärimmäisen pientä. Olemme kehittäneet neuvolajärjestelmämme hyvin. Neuvoloissa annetaan vanhemmille paljon hyödyllistä tietoa raskaudesta ja lapsen kasvun kannalta oleellisista asioista. Lisäksi raskauden sujumista seurataan, vanhempien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kysellään erilaisin lomakkein, lapsen kasvua mitataan ja hänen kehitystään arvioidaan neurologisin testein. Kaikki on erittäin tarkasti määriteltyä ja prosessi on hiottu huippuunsa.

Nykyisin neuvolasta saatavaa raskauteen liittyvää tietoutta on kuitenkin saatavilla helposti myös kotoa käsin internetin välityksellä. Älypuhelimiinkin sovelluksia on kehitetty runsaasti, esimerkkinä mainittakoon vastikään KasvuOpenissa kasvupotentiaalisen yrityksen palkinnon saaneen Applicado Oy:n kehittämä Layette App. Moni raskaana oleva nainen tai äiti/isä tietää jo oman perehtyneisyytensä vuoksi, mitä saa syödä raskauden aikana ja milloin lapselle aloitetaan kiinteät ruuat.

Varhaislapsuuden kokemuksia pidetään loppuelämän tasapainoisen kasvun kannalta erittäin oleellisina. Onnistunut varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä on todennäköisesti merkittävämpää ihmisen elämän kannalta kuin se, syökö hän viiden kuukauden iässä puuroa tai velliä (lapsen terveellistä ruokavaliota yhtään väheksymättä).

Uskonkin, että tarvitsemme Suomeen uudenlaista ajattelua, jolla voimme luoda käsitteen Neuvola 2.0. Mitattavat asiat, neurologiset testit ja elämäntapaohjaus ovat edelleen tärkeitä asioita, mutta toivoisin meidän keskittyvän aiempaa huomattavasti enemmän myös vanhemmuuden tukemiseen. Kotona täytettävät lomakkeet jaksamisesta tai neuvolakäynnillä tehdyt pinnalliset kysymykset muun toiminnan ohessa eivät riitä. Moni vanhempi jännittää neuvolaa ja neuvolassa myös pyritään ”tsemppaamaan”, sillä pelätään epäonnistuneen vanhemman leimaa.

Lähes jokainen vanhempi on varmasti jossain vaiheessa tuntenut vanhemmuuteen liittyen negatiivisia tunteita. Niitä ei tule hävetä. Neuvolan tulisi kuitenkin ennen kaikkea olla se paikka, jossa vanhemmuuteen liittyvistä haasteista voitaisiin puhua täysin avoimesti. Tämä vaatii sitä, että neuvolakäynneillä on enemmän aikaa keskustelulle. Sitä voidaan järjestää esimerkiksi ottamalla neuvolatyön tueksi mobiilisovellus, josta löytyvät raskauteen ja lapsen kasvuun liittyvät perusasiat, jottei niiden läpikäymiseen tarvitse käyttää kaikkea aikaa – moni on jo lukenut paljon etukäteen.

Haastavien asioiden puheeksi ottaminen on ammattilaisellekin vaikeaa, sillä aina ei tiedä, mitä sanoa, kun vanhempi kertookin omista haasteistaan vanhemmuuden suhteen. Siksi neuvolan terveydenhoitajien mielenterveystyön osaamista tulisi tukea: miten otetaan vaikeat asiat puheeksi ja miten vanhempaa tuetaan. Toki tästä asiasta puhutaan paljon jo nyt, mutta avoin keskustelu vaatii sekä aikaa että luottamusta, joten jotain tarvitsee myös muuttaa.

-----

Ehdotukseni neuvolajärjestelmän parantamiseksi:

1. Otetaan neuvolatyön tueksi käyttöön mobiilisovellus, josta on saatavilla perustiedot. Tähän voidaan käyttää jo olemassa olevia sovelluksia, uusia ei tarvitse kehittää. Näin vapautettaisiin aikaa vanhemmuuden tukemiseen ja yksilölliseen perhetilanteen huomioimiseen. Tulevaisuudessa sovellusten kautta voisi lähettää suoraan neuvolaan tiedot mm. verenpaine- ja verensokerimittauksista, jolloin tieto mahdollisista ongelmista saavuttaisi terveydenhoitajan heti.

2. Neuvoloissa olisi käytössä ”päivystävä terveydenhoitaja”, joka vastaisi lasten sairaustapauksissa lasten tutkimisesta ja mahdollisesta sairauslomatodistuksen kirjoittamisesta vanhemmille. Tällä hetkellä oma terveydenhoitaja sujauttaa sairauslomalapun oven raosta edes lasta tapaamatta. Päivystävä terveydenhoitaja voisi myös järjestää akuutteja kotikäyntejä esimerkiksi niissä tilanteissa, kun tuoreella äidillä on ongelmia imetyksen kanssa. Imetysongelmat vaativat huomiota heti, ja tuki on lapsiperheelle tärkeää sekä henkisesti että fyysisesti.

3. Otetaan käyttöön myös iltavastaanottoja, eli neuvolat voisivat olla auki esimerkiksi klo 18 saakka. Näin vanhempien ei tarvitsisi neuvolan takia keskeyttää työpäiväänsä, ja myös isät voisivat osallistua neuvolakäynneille vielä nykyistä enemmän.

4. Parannetaan perhevalmennusryhmiä uudistamalla niiden konsepti ja tekemällä niistä vielä aiempaa vuorovaikutteisempia ja keskustelevampia. Tavoitteena olisi aidosti auttaa vanhempia valmistautumaan tulevaan perhe-elämään. Tämä on valmennusten tavoitteena jo tälläkin hetkellä, mutta moni vanhempi kokee valmennukset turhana ja odotetaan ainoastaan synnytykseen liittyvää valmennusta (joka on myös ryhmistä suosituin).

-----

Olen kovin tyytyväinen Suomen neuvolajärjestelmään, mutta uskon, että kehitettävää on. Neuvola 2.0 on tavoite, johon pääsemme määrätietoisella työllä. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä vanhemmuuteen liittyviä haasteita ja tulevia mielenterveyden ongelmia. En halua syyttää nykyistä järjestelmää tai työntekijöitä, vaan uskon, että panostamalla entistä enemmän vanhemmuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa teemme sekä kansanterveydellisesti että -taloudellisesti järkevästi.

Piia Kurki
Terveydenhoitaja, Konseptipäällikkö
Kuntavaaliehdokas 2017 (kok.)


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini