Piian blogi
6126 ääntä eurovaaleissa - iso kiitos luottamuksesta!Maanantai 27.5.2019 klo 12:35 - Piia Kurki
|
Ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla, ei rajoituksillaPerjantai 17.5.2019 klo 16:13 - Piia Kurki
Näin vaalien alla ilmastonmuutos on ollut paljon esillä sekä mediassa, ehdokkaiden puheissa, että vaalikoneissa. Oli sitten asiasta mitä mieltä tahansa, todennäköisesti kaikki voivat myöntää, ettei huoli ilmastonmuutoksesta ole täysin tuulesta temmattu. Mielipiteet keinoista ilmastomuutoksen ratkaisemiseksi kuitenkin vaihtelevat paljon. Vaalipaneeleista ja -keskusteluista olen huomannut, että vasemmistopuolueet haluavat kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ovat osin epärealistisia ja niiden vaikutuskykykin on kyseenalainen. Esimerkiksi uusien polttomoottoriautojen kieltäminen ja vaihtaminen sähköautoihin ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan päästöihin. Euroopan autoteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Roberto Vavassorin mukaan kaikkien Euroopan autojen muuttaminen sähköautoiksi (sähkön fossiilisilla polttoaineilla tuottaminen huomioiden) päästöt laskisivat vain 0,4 prosenttia. Sähköautojen akkuihin tarvitaan runsaasti malmia (esimerkiksi nikkeliä, litiumia ja kobolttia), ja niiden louhinta ja kuljetus tuottaa päästöjä. Myös malmin jatkojalostus tuottaa päästöjä. Bloombergin artikkelin mukaan sähköautolla menee noin 10 vuotta päästä edes samalle tasolle polttomoottoriauton päästöjen kanssa. Sähköauton valmistus tuottaa noin 74 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä tavanomaiseen autoon verrattuna. Lisäksi sähköautoilla on lyhyet toimintamatkat, ja toimintamatkan pidentämiseen vaadittava akkutehon kasvattaminen aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Matalapäästöiset dieselautot toimivat siis vielä toistaiseksi ympäristöystävällisempinä kuin sähköautot. Mitä muuta voisimme päästöjen suhteen tehdä kieltojen ja rajoitusten sijaan? Voimme esimerkiksi lisätä ydinvoimaa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat matalia. Vuonna 2018 ydinvoima tuotti noin 32 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Kotimaisen energian osuus energiantuotannosta oli noin puolet. Lisäämällä ydinvoiman käyttöä Suomessa lisäisimme vähäpäästöisen/päästöttömän energian tuotantoa ja lisäksi parantaisimme Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa. Suomen päästöt ovat kuitenkin maailman mittapuulla vielä pieniä: Suomen osuus maailman päästöistä on noin promillen luokkaa. Silti olemme onnistuneet vähentämään päästöjämme. Mistä tämä kertoo? Se kertoo suomalaisesta osaamisesta ja huipputeknologiasta. Teknologiaviennin tulisikin olla seuraava Suomen Nokia. Puhumme täysin turhaan hiilineutraaleista suomalaisista kaupungeista tai autottomasta pääkaupunkiseudusta, kun oikeasti meidän pitäisi puhua siitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja edistää vientiämme myös ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Esimerkiksi otan ABB:n, jonka kehittämä suomalainen Azipod-ruoripotkurijärjestelmä säästää laivojen polttoainekustannuksia jopa 5-25 prosenttia. Käytännössä siis siksi, että ohjausjärjestelmä on mahdollisimman toimiva ja tehokas. Aikaa, rahaa ja ilmastoa säästyy. Suomalaisella teknologialla voidaan saada aikaan merkittäviä globaaleja päästövähennyksiä siellä, missä iso osa päästöistäkin syntyy – Suomen rajojen ulkopuolella. Puhumme ilmastokeskustelussa aivan liian vähän teknologian tuomista mahdollisuuksista. Luottaisin siis päästöjen vähentämisessä markkinalähtöiseen toimintaan ja teknologian kehitykseen. Ympäristötietoisuuden kasvaessa esimerkiksi autonvalmistajilla on paine kehittää uusia, ympäristöystävällisiä autoilun muotoja. Sähköautokaan ei ole syntynyt kieltojen seurauksena – autoteollisuus on kehittänyt sähköautoja jatkuvasti, markkinat ovat ohjanneet toimintaa ja sähköautojen suosio on kasvanut. Tähän voisi asettaa vertauksen: eihän tietosanakirjojakaan aikanaan kielletty internetin käytön laajentamiseksi. |
2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, ilmastonmuutos, teknologia |
Älä sekaannu kaikkeen, EU!Keskiviikko 24.4.2019 klo 17:39 - Piia Kurki
Eurovaalien vaaliväittämiä lukiessa ja sosiaalisen median keskusteluja seuratessa pakostakin kertyvät hikikarpalot otsalle. Sääntöjä, säädöksiä, kieltoja, veroja. Elinkeinojen tuhoamista EU:n yksi tärkeimpiä tavoitteita oli alun perin muodostaa Eurooppaan valtioiden välinen liitto, joka estäisi sotien syttymisen maiden välille. Se on siis yhdeltä alkuperäiseltä tarkoitukseltaan rauhan liitto. Sittemmin Euroopan unioni on toki saanut aikaan paljon hyvää, esimerkiksi vapaakauppaan ja tullien sekä monopolien purkamiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyen. Mutta kun tarkastellaan nykyhetkeä, niin unionin alkuperäisistä tavoitteista on siirrytty aika kauas, ja nyt EU vaikuttaa enemmänkin olevan uhka vapaudelle ja kansalliselle päätäntävallalle. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan siitä, pitäisikö Euroopan unionin pakottaa jäsenvaltiot laillistamaan abortit tai homoliitot. Tai kuuluuko EU päättää siitä, kuinka paljon maahanmuuttajia kukin jäsenvaltio ottaa? En missään nimessä vastusta naisen oikeutta päättää omasta kehostaan, eli en missään nimessä vastusta aborttia, enkä myöskään homoliittoja. Mutta kuuluvatko nämä asiat ollenkaan Euroopan unionin tasoisiksi päätöksiksi? Minusta eivät. Kukin jäsenvaltion tulee itse päättää näistä asioista, vaikka toki toivon, että esimerkiksi abortit sallittaisiin kaikkialla maailmassa. EU:n päätös se ei kuitenkaan ole. Voisi muuten joskus käydä niinkin, että EU-tasolla aborttien kieltäminen lopettaisi abortit myös Suomessa. Metsien hakkaamisen suhteen jotkut haluavat luoda EU-tasolle yhteisiä hakkuurajoituksia, perusteena ilmastonmuutoksen torjuminen. Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, ettei meidän tule rajoittaa hakkuita, vaan kannustaa hyvään ja kestävään metsänhoitoon. Myös metsiin liittyvä päätöksenteko pitäisi ehdottomasti pitää jatkossakin kansallisissa käsissä. Oikeus yksityiseen omistukseen tulee on koskematon. Tässä yhteydessä otan esiin myös asedirektiivit, joiden kiristäminen on ehkä kaunis ajatus rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi, mutta jotka käytännössä vain haittaavat harrastus-, metsästys- ja reserviläistoimintaa. Suurin osa rikoksista ei tapahdu luvanvaraisilla aseilla, joten byrokratia heikentää vain tavallisten kansalaisten elämää. Kieltäminen, verottaminen ja muut rajoitukset ainoastaan haittaavat Euroopan (ja Suomen!) kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja heikentävät yritystemme toimintaedellytyksiä. Emme varmaan halua tuotannon siirtyvän Euroopasta (ja Suomesta) halvemman tuotannon maihin, joissa teollisuus toimii huomattavasti vastuuttomammin. Sinne menisi sekä ilmaston eteen tehty työ, että työpaikat. Lentoverotus taas iskisi jo Euroopan sisäiseen markkinaan, saati sitten kansainväliseen matkustamiseen ja turismiin, joita päinvastoin pitäisi saada lisättyä. EU:n pitäisi välttää kieltoja, rajoitteita ja säädöksiä. Pitäisi nimenomaan keskittyä säädösten ja byrokratian purkamiseen, kaupankäynnin helpottamiseen ja markkinalähtöiseen toimintaan. Maataloutta tuetaan nyt voimakkaasti ja nykyhetkellä on pakko tukea jatkossakin, mikäli haluamme sitä Suomessa säilyttää, mutta tukia parempi keino olisi purkaa sääntelyä, helpottaa verotusta ja parantaa maatalouden markkinalähtöistä kannattavuutta. Työmarkkina- ja palkka-asioiden taas pitäisi olla kaukana EU:sta. EU:n pitäisi mahdollistaa, tukea ja auttaa uusien innovaatioiden kehittämisessä ja uusien teknologioiden käyttöönotossa. Ilmastonmuutoksen torjunnassakin lähtökohtana pitäisi olla teknologian kehittyminen ja se, että markkinat ohjaavat pikkuhiljaa kysyntää ja tarjontaa oikeaan suuntaan. EU:ssa pitäisi siirtyä vahvemmin ajatuksesta ”aktiivinen kansalainen” ajatukseen ”vapaa kansalainen ja vapaa valtio”. Näin hyötyisimme parhaiten EU:n tuomista markkinalähtöisistä eduista ja sisämarkkinoista, mutta emme ajautuisi enempää umpikujaan turhien säädösten kanssa ja heikentäisi kilpailukykyämme rajoittamalla markkinoidemme toimintaa. |
2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, byrokratia |
Suomi tarvitsee realistisempaa maahanmuuttokeskusteluaTorstai 4.4.2019 klo 22:18 - Piia Kurki
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Härmä sulaa -analyysin mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa ja että rikollisuus ja levottomuudet ovat lisääntyneet maahanmuuton myötä. Maahanmuutosta tulisi myös enemmistön mielestä puhua suoremmin ja siihen liittyviä ongelmia tulisi tuoda avoimemmin esiin. Toisaalta taas 58 prosenttia kokee, että ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen kunnollisia ja sympaattisia ihmisiä. Maahanmuutossa tulisikin erottaa toisistaan kaksi asiaa: turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto. EVA:n analyysinkin mukaan 86 % suomalaisista erottaisi nämä asiat toisistaan (oletan, että myös kiintiöpakolaiset erotetaan mielikuvissa työperäisestä maahanmuutosta). Enemmistö suomalaisista avaisi ovet työperäiselle maahanmuutolle vain, jos se on tarkoin kohdennettua. Itse suhtaudun suopeasti aitoon työperäiseen maahanmuuttoon, mikäli työhön tuleva maahanmuuttaja on halukas omaksumaan länsimaisen kulttuurin tavat. Työ on myös paras keino integroitua yhteiskuntaan – mikäli tulija ylipäätään on halukas integroitumaan. Integroitumishalukkuuden pitäisi olla tärkein asia arvioitaessa mahdollisuutta tulla Suomeen – ja tällä tarkoitetaan myös halukkuutta elää länsimaisen yhteiskunnan ehdoin. Kerroin eräässä kahdenkeskisessä keskustelussa olevani kriittinen maahanmuuttoa kohtaan. Vastapuoli – maahanmuuton vankka kannattaja – sanoi heti, että olen siis rasisti. Ihmettelin tätä. Rasistiksi leimautumisen pelko on esteenä sille, että fiksut ja koulutetut ihmiset eivät uskalla puhua ääneen maahanmuuton haittapuolista. EVA:n mukaan 57 prosenttia suomalaisista ajattelee, että varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia. Näiden faktojen valossa on selvää, että isoa osaa suomalaisista huolettaa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea väkivallalla tai muukalaisvihalla. Se ratkeaa avoimella keskustelulla, ongelmien esiin ottamisella ja johdonmukaisilla ratkaisuilla. EVA:n analyysin mukaan 62 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomen ja EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset eivät myöskään itse ole valmiita tai halukkaita maahanmuuttoon. Näiden kulttuuriin liittyvien erojen ja asenteiden muuttaminen massoissa on erittäin hidasta, eikä runsas maahanmuutto anna sille mahdollisuutta. Sekin on uhka sisäiselle turvallisuudelle, mikäli suomalaisten turvallisuudentunne on heikko – se aiheuttaa vastakkainasettelua ja osaltaan hankaloittaa kotiutumista ja voi siksi aiheuttaa radikalisoitumista. Kulttuuri- ja asenne-erot eivät muutu sillä, että ulkomaalainen muuttaa Suomeen. Ilman tarvehierarkiaa ja valikoivuutta maahanmuutossa Suomeen voidaan luoda merkittäviä turvallisuusuhkia. Kyse ei siis ole pelkästään mielipide- tai arvokysymyksestä, vaan sisäisen turvallisuuden uhasta. Emme varmaankaan halua terrorismin lisääntyvän Suomessa. Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja maahanmuuton aiheuttamat reaktiot suomalaisissa eivät parane hyssyttelemällä ja itsestään. Hyssyttely antaa vain keskustelussa jalansijaa liiankin kansallismielisille henkilöille, ja heidän tapansa ratkaista ongelmia ei välttämättä ole kokonaisuutena arvioiden paras mahdollinen. Jos maahanmuuton halutaan onnistuvan, se tulee tehdä hallitusti ja kulttuureiden yhteensovittamiseen panostaen. Tämä ei tällä hetkellä ole resurssien puolesta mitenkään mahdollista nykyisillä maahanmuuttomäärillä. Hyvinvointivaltiomme ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, eikä turvapaikanhakijoista ole myöskään tällä hetkellä ratkaisemaan kestävyysvajettamme. Turvapaikkajärjestelmä ei ole toimiva, mikäli sen avulla voidaan saada mahdollisuus pysyvään laittomaan oleskeluun Euroopassa tai Suomessa. Meidän pitäisi perustaa turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Näissä keskuksissa käsiteltäisiin turvapaikkahakemukset EU:n yhteisen turvapaikkamenettelyn mukaisesti. Yksi tapa olisi käyttää Kanadan tavoin pisteytysjärjestelmää. Hakuajan hakijat pysyisivät ulkorajakeskuksissa. Näin turvapaikkajärjestelmää ei voitaisi väärinkäyttää halutumpien EU-maiden näkökulmasta. Tämän lisäksi Euroopassa tarvitaan tiukkaa ulkorajojen valvontaa ja tehokasta palautusjärjestelmää. Maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena tulisi olla enemmän puheissa järkevien ratkaisujen muodossa, ilman rasismin leimaa. Tarvitsemme faktoihin perustuvia, jämäkkiä päätöksiä. Se on Suomen edun mukaista. |
1 kommentti . Avainsanat: maahanmuutto, eurovaalit, vaalit, kokoomus |
Kaivosteollisuus - iso paha susi vai Suomelle tärkeä asia?Torstai 14.3.2019 klo 20:51 - Piia Kurki Kaivosteollisuus on Suomelle tärkeä asia, jota demonisoidaan turhaan. Osa alan toimijoista on toki tehnyt virheitä, mutta niiden ei pitäisi leimata täysin koko kaivosteollisuutta. Suomessa ollaan kaivosteollisuudessa yksi maailman eettisimpiä maita. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivosteollisuus, kaivokset, politiikka, vientiteollisuus |
Metsien hakkuita ei tule rajoittaa, vaan niiden hoitamiseen tulee kannustaaMaanantai 11.3.2019 - Piia Kurki Viime aikoina on puhuttu paljon metsien hakkuiden rajoittamisesta, ja mielestäni keskustelun sävy on vaarallinen. Metsät ovat Suomen voimavara ja hakkuita tarvitaan. Metsät ovat Suomessa pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja suurin osa teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta tulee yksityisiltä omistajilta. Metsänomistajan päätäntävallasta omaan omaisuuteensa tulee huolehtia jatkossakin. Metsien hakkuiden rajoittaminen ei missään tapauksessa ole järkevää, eikä ole edes perustuslain hengen mukaista haastaa yksityisen omaisuuden suojaa. |
5 kommenttia . Avainsanat: metsät, hakkuut, politiikka, metsänhoito |
Miksi lähdin mukaan eurovaaleihin?Torstai 14.2.2019 - Piia Kurki Miksi hoitajataustainen intohimoisesti liiketoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen suhtautuva vantaalainen lähtisi ehdolle eurovaaleihin? Mitä sellainen tietää Euroopan unionista tai päätöksenteosta parlamentissa? Meillähän on paljon EU:n huippuasiantuntijoita, jotka tietävät kaiken kaikesta unioniin liittyvästä! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eurovaalit, kokoomus |
Liikennettä ei pidä kehittää yksityisautoilun kustannuksellaMaanantai 28.1.2019 - Piia Kurki Vantaan kaupunginvaltuustossa käytiin 28.1.2019 keskustelua Helsingin seudun yhteisistä MAL-sopimuksista, joissa sovitaan yhteisistä maankäytön, asumisen ja liikenteen linjauksista. Ymmärrän sen, miksi julkista liikennettä halutaan kehittää. Halutaan vähemmän päästöjä ja ajatellaan, että mitä useampi käyttää julkisia, niin sitä vähemmän autoja on.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityisautoilu, kaupunkisuunnittelu, valtuusto, vantaa |
Soten uudistaminen vaatii paljon myös johtamiseltaTiistai 27.3.2018 klo 10:29 - Piia Kurki Kirjoitin Tampereen Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtamisen blogiin kirjoituksen sote-uudistuksen muutosjohtamisesta: Suomessa on jo pitkään puhuttu tulevasta maakunta- ja sote-uudistuksesta. Monissa maakunnissa on jo pitkään tehty erilaista valmistautumista tulevaan uudistukseen. Rakenteita on muutettu ja suunnittelun tueksi on perustettu useita erilaisia asiantuntevia työryhmiä. Maakunnat ovat eri vaiheissa muutoksen eteenpäin viemisessä, mutta yhtä kaikki muutokseen valmistaudutaan parhaillaan ympäri Suomea. Välillä kuitenkin keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että kaikki odottavat, että kun uudistus tehdään, kaikki on valmiina ja sitten asiat vain muuttuvat paremmiksi. Kyse on kuitenkin isosta muutoksesta ja muutoksen johtamisesta. Sote-uudistus itsessään muuttaa ”vain hallintorakennetta”, ei se kerro sitä, miten asiat oikeasti käytännön tasolla tulevaisuudessa tehdään. Uudistuksen onnistuminen on kiinni meistä jokaisesta: asiakkaista, työntekijöistä ja tottakai myös esimiehistä ja johtajista. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä uudistuksen jälkeen: järjestelmä tarvitsee muokkausta ja järjestelyä, kuten mikä tahansa muukin järjestelmä. Yksi tärkeimmistä asioista muutoksen onnistumisessa ovat työntekijöiden asenteet. Sote-alalla – kuten muuallakin työelämässä – on paljon muutoksia ja joskus tuntuukin sote-alan työntekijöiden olevan eräänlaisessa ”muutosähkyssä”. Ei haluttaisi enää muutoksia, haluttaisiin vain keskittyä työntekoon ja asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Se on kunnioitettava tavoite, mutta työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että lähes jokainen työntekijä tekee perustyönsä lisäksi muuta työtä, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää yksikön tai organisaation toimintaa. Tämä pitää ymmärtää ja sietää. Muutos vaatii onnistuakseen myös sopivan määrän vastarintaa, mutta oma muutosvastarintansa kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja opetella pääsemään siitä yli. Esimiesten rooli muutoksen tukemisessa on merkittävä. Esimiehen tulee pystyä keskustelemaan muutoksesta työntekijöiden kanssa. Yhdessä työyhteisön tulee pystyä pilkkomaan muutoksen tarve koskemaan oman ryhmän tai yksikön toimintaa ja löytää sitä kautta tarve muutokselle. Kun ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden, muutoksen eteenpäin vieminen tuntuu helpommalta. Esimiehen tulee pystyä valmentamaan työntekijöitä siten, että hän löytää jokaisesta heidän sisäisen motivaationsa ja halunsa kehittää ja tehdä asiat paremmin. Näitä taitoja tarvitaan myös sote-uudistuksen muutoksen johtamisessa. Toivoisin, että sote-alalla esimiehiä valmennettaisiin paremmin muutosjohtamiseen. Se on yksi esimiehen tärkeimmistä taidoista alalla erityisesti tässä hetkessä. Muutokseen liittyy monenlaisia pelkoja ja kysymyksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta. Tätä epävarmuutta esimiehen täytyisi pystyä käsittelemään siten, että työyhteisö pysyisi toimintakykyisenä ja pystyisi katsomaan yhdessä linjassa eteenpäin – muutokselle avoimena ja vastaanottavaisena. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, muutosjohtaminen |
Lapsiperheet ansaitsevat lisää tukeaLauantai 3.2.2018 - Piia Kurki Viikonvaihteen Vantaan Sanomat julkaisi 3.2.2018 mielipidekirjoituksemme lapsiperheiden tukitarpeesta: Lapsiperheet ansaitsevat lisää tukea |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapset, nuoret, lapsiperheet, lastensuojelu, vantaa |
Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tarveselvitys kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemminSunnuntai 21.1.2018 klo 14:13 - Piia Kurki Vantaan Sanomat kirjoittaa 20.1.2018: "Lautakunnan varapuheenjohtaja Piia Kurki (kok.) kertoo, että muiden vastustus yllätti kokoomuslaiset. – Tässä ajateltiin kuntalaisten etua: Tikkurilan terveysaseman tilat ovat huonot, ja esitys olisi tuonut saman katon alle runsaasti eri toimintoja, esimerkiksi hajallaan olevan lastensuojelun. – Se, mitä sote tuo mukanaan, ei vaikuta Vantaan palvelutarpeeseen: uusille tiloille on tarve väestönkasvun takia." Toimittajan soittaessa ja pyytäessä kommentteja aidosti esitin ihmettelyni tilanteesta, sillä minulle todellakin tuli yllätyksenä, että muut puolueet vastustavat tätä tarveselvitystä. Sote-uudistus ei muuta vantaalaisten palvelutarvetta. Korostan edelleenkin, että kyseessä on päätös tarveselvityksen tekemisestä, ei investoinnista tai rakentamisesta. Tarve on tärkeää selvittää, jotta saadaan Vantaan tahtotila tietoon hyvissä ajoin maakuntaa varten. Päätökset rakentamisesta tulisivat vasta paljon myöhemmässä vaiheessa, ja siinä vaiheessa päätöksen tekisi todennäköisesti maakunta, ei Vantaan kaupunki. Osa on antanut kritiikkiä siitä, että tässä on kyse Kokoomuksen halusta keskittää palveluita. Höpö höpö. Esityksessä on selkeästi listattu ne yksiköt, jotka uuteen hyvinvointikeskukseen olisi tarkoitus sijoittaa. Tarkoitus on keskittää joitakin kyseisen alueen hajallaan ja useassa osoitteessa huonoissa tiloissa olevia palveluita, sekä joitakin koko vantaalaisia palvelevista toiminnoista (kuten esimerkiksi lastensuojelun toimintoja), jotka jo nyt sijaitsevat alueella. Kyse ei siis ole siitä, että pyritään luopumaan kaikista palvelupisteistä, vaan pyritään tarjoamaan tarkoituksenmukaiset ja nykyaikaisiin vaatimuksiin soveltuvat tilat niille toiminnoille, jotka hyötyvät samassa tilassa sijaitsemisesta. Minusta on parempi saada palveluita saman katon alle, se on kaikkien etu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vantaa, kokoomus, tikkurila, hyvinvointikeskus, sote |
Vantaa tarvitsee muutakin kuin rajaamatonta varhaiskasvatustaMaanantai 13.11.2017 klo 19:27 - Piia Kurki Vantaan kaupunginvaltuusto piti 13.11.2017 kokouksen, jossa käsiteltiin talousarviota vuodelle 2018. Tässä puheenvuoroni valtuuston kokouksessa: |
1 kommentti . Avainsanat: vantaa, talousarvio, lastensuojelu, ennaltaehkäisy, vetovoimaisuus |
Iso kiitos omaishoitajlleTorstai 2.11.2017 - Piia Kurki ISO KIITOS OMAISHOITAJILLE Minulla oli tänään ilo osallistua FinFami Uusimaa (Omaiset mielenterveyden tukena) –yhdistyksen järjestämään Läheisenä elämän muutostilanteissa –seminaarin paneelikeskusteluun. Päivällä seminaarissa oli yhdessä keskitytty pohtimaan omaisten ja läheisten tekemää työtä, tuen ja palveluiden kehittämisen tarpeita sekä sitä, miten kunta pystyisi niihin vastaamaan. Olin todella kiitollinen siitä, että pääsin osallistumaan keskusteluun ja sain aktiiviselta yleisöltä sekä kokeneilta asiantuntijoilta paljon oivallisia huomioita liittyen omaishoitoon. Omaishoitoon toivottiin yhtenäisiä valtakunnallisia kriteereitä, sekä toivottiin vapaapäivien mahdollistamista kaikille omaishoitajille. Omissa kommenteissani nostin esiin omaishoidon arvostuksen – Suomi elää omaishoitajista, jotka tekevät tärkeää työtä ja korvaus siitä on pieni. Usein kyse on ympärivuorokautisesta työstä, ja lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen on vaikeaa joko oman tunnollisuuden tai sijaisjärjestelyiden puutteellisuuden takia. Mielestäni omaishoidon vapaiden järjestämisessä tulee huomioida erilaiset vapaatarpeet, jotka voivat tulla nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi palvelusetelit vapaapäivien sijaistamiseen kotiin ovat oiva keino lyhytaikaisten ympärivuorokautisten palveluiden rinnalla. Tärkeintä on huolehtia omaishoitajien jaksamisesta, jotta meillä tulevaisuudessakin on omaishoitajia. Yhteiskuntamme tarvitsee sitä. Olin erittäin ilahtunut siitä, että yleisö kommentoi useampaan kertaan, että Vantaalla mielenterveyspalvelut, asiakasohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä omaishoito ovat järjestetty onnistuneesti ja niistä annettiin kiitosta sekä kaupungille että työntekijöille. Vantaa on panostanut omaishoidon tukemiseen ja se näkyi palautteessa. Asiantunteva yleisö toivoi, että Vantaan hyviä malleja kopioitaisiin myös muualle pk-seudulla sekä koko Suomessa. Kiitin myös omaishoitajia heidän tekemästään raskaasta työstä. Eräs omaishoitaja kommentoi kuulleensa kiitoksen työstään ensimmäistä kertaa 17 vuoden aikana. Tuli tippa linssiin, sillä jokainen ansaitsee työstään kiitoksen – erityisesti, koska omaishoitajan työ on henkisesti raskasta työn erityispiirteiden takia. Oman läheisen hoitaminen ja hänestä huolehtiminen on raskasta. Iso kiitos Suomen ja Vantaan omaishoitajille. Teette tärkeää työtä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omaishoito |
Ennaltaehkäisy vs. euroKeskiviikko 13.9.2017 klo 21:53 - Piia Kurki Vantaan Sanomat 13.9.2017: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/559439-kokoomus-ehdotti-lisarahaa-ehkaisevaan-neuvolatyohon-muut-ryhmat-torppasivat
– Kalliiden korjaavien lastensuojelullisten toimenpiteiden sijaan painotusta lasten ja nuorten palveluissa tulisi saada käännettyä ennaltaehkäisevään suuntaan, Kurki linjaa. – Vanhempainvalmennus tutkitusti parantaa lasten ja vanhempien välistä tärkeää varhaista vuorovaikutusta ja siten tukee vanhempia kasvatustyössä. Olisi tärkeää, että vanhemmat osaisivat käyttää aiempaa paremmin lasten voimavaroja ja vahvuuksia tukevia kasvatuskeinoja, sillä se ehkäisee lasten ongelmia." -- Lastensuojelun tilanne puhuttaa jatkuvasti sekä Vantaalla että muualla Suomessa. Lastensuojelullisten toimenpiteiden tullessa mukaan kuvioon ollaan jo auttamatta myöhässä, vaikka toki lastensuojelu on paljon muutakin, kuin huostaanottoja. Vaikuttavampaa olisi suunnata panostuksia sinne, missä niillä voitaisiin eniten vaikuttaa koko ikäluokan kasvuun ja kehitykseen: neuvolatoimintaan. Suomessa on hyvä ja toimiva neuvolajärjestelmä, mutta totuus on, että neuvolan sisäisestä kehitystyöstä huolimatta ei pystytä tukemaan vanhempia tarpeeksi kasvatustyössä. Terveydenhoitajien työaika menee perustyöhön, mittauksiin ja asioiden läpikäymiseen. Puheeksi ottaminen voi olla kiireen keskellä vaikeaa, vaikka terveydenhoitajille olisikin tarjottu siihen koulutusta. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole syyttää terveydenhoitajia työnsä huonosti hoitamisesta – päinvastoin. Tarkoituksenani on tarjota apukeinoja siihen, että työn voi hoitaa vielä aiempaa vaikuttavammin. Tarvitsemme ehdottomasti lisää tutkittuja työkaluja, malleja ja mahdollisuuksia vanhempainvalmennukseen, jonka avulla neuvola voisi tukea vanhempia aiempaa enemmän voimavaralähtöisessä kasvatuksessa. Uskon, että tähän ennaltaehkäisyyn panostaminen toisi huomattavia säästöjä vuosien kuluessa. Asialla on toki kääntöpuolensa, eli tiukka taloudellinen tilanne. Palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat jatkuvasti väestön ikärakenteen muutosten takia. Sen tähden taloudessa joudutaan tekemään tiukkoja linjauksia, ja usein pystytään turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Valitettavasti sitten käy niin, että joudumme maksamaan seurauksista myöhemmin, koska joudumme säästämään ennaltaehkäisyssä. Olen kuitenkin tarkan talouden kannattaja. Haluaisin, että siirrymme jatkossa aiempaa enemmän käyttöperusteiseen rahoitukseen. Sille rahalle olisi tarvetta muualla. Koska olemme sitoutuneet tarkkaan talouskehykseen, haluaisinkin nostaa maltillisesti asiakasmaksuja, jotta voisimme rahoittaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Mikäli esimerkiksi terveysasemamaksuja nostettaisiin yhdellä eurolla, sillä saisi palkattua noin neljä uutta työntekijää mihin tahansa ennaltaehkäisevään palveluun. Euron maksun korotus tarkoittaisi yhdelle asukkaalle korkeintaan kolmea euroa vuodessa, koska kolmen käynnin jälkeiset käynnit ovat maksuttomia. Jokainen terveysasemapalveluita käyttävä ei ole sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että euron käyntimaksun nostaminen toisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Kuitenkin tällä rahoituksella voisimme saada palveluita, jotka säästäisivät rahaa tulevaisuudessa, jotta voisimme tarjota jatkossakin kuntalaisille hyviä palveluita. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei halunnut tehdä tällaista muutosta talousarvioon. Olen harmissani siitä, että ideologisista syistä ei haluta tehdä ratkaisuja, jotka olisivat järkeviä ja tarpeellisia. |
Miksei tällä kylällä ole parkkipaikkoja?Torstai 20.4.2017 klo 14:16 - Piia Kurki Muutin Vantaan Kivistöön tammikuussa, ja karu totuus parkkipaikkojen puutteesta iski välittömästi. Itse tarvitsen työssäni autoa, joten onneksi minulla oli mahdollisuus saada autolleni paikka autohallista. Niitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla kaikkien asukkaiden tarpeisiin – erityisesti kun monissa talouksissa on kaksi autoa. Parkkipaikkojen puutteen takia autoja on jatkuvasti pysäköitynä taloyhtiöiden pelastusteille, ja lyhytaikaisempaan pysäköintiin tarkoitetut tienvarsipaikat ovat jatkuvasti täynnä. Autopaikkoja ei siis ole tarjolla vieraille, ja niiden puutteen takia myös pelastustehtävät vaarantuvat. Olisin kovasti halunnut puhua tästä asiasta jo aikaisemmin, koska kuntavaalit käytiin hetki sitten. En kuitenkaan halunnut tehdä avausta ennen vaaleja, koska se olisi kuulostanut populismilta, jota pyrin välttämään. Näin vaalien jälkeen tämäkin tärkeä asia on kuitenkin pakko ottaa puheeksi. Kivistössä on myös yrityksiä, esimerkiksi ravintoloita, joilla ei ole lähistöllä asiakkaille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Tämäkö on sitä paikallisen yrittäjyyden tukemista? Kivistö on uusi, rakenteilla oleva alue, jossa on otettu huomioon monta erilaista asiaa. Autotiet ja kevyen liikenteen väylät ovat leveitä. En ymmärrä, miksei parkkipaikkoja ole voitu tehdä alueelle enempää? Jos parkkipaikkoja jätetään rakentamatta sen takia, että se ohjaisi ihmisiä joukkoliikenteen pariin, se on vain autoilijoiden kiusaamista. Mielestäni kaupunkia ja liikennettä tulee kehittää siten, että se tukee kaikkia erilaisia liikkumistapoja: jalankulkua, pyöräilyä, yksityisautoilua ja joukkoliikennettä. |
5 kommenttia . Avainsanat: parkkipaikat, vantaa, kuntapolitiikka |
450 äänellä pääsin valtuustoon - kiitosMaanantai 10.4.2017 klo 3:04 - Piia Kurki Mahtavaa! Lähes seitsemän tunnin odottelun jälkeen Vantaalla on viimein laskettu kaikki äänet. Sain 450 ääntä ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Iso kiitos kaikille äänestäjilleni - nähtävästi rehellinen ja avoin linja on sitä, mitä moni kaipaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus |
Miksi äänestäisit minua?Lauantai 8.4.2017 klo 14:57 - Piia Kurki Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9.4.2017. Vieläkö etsit ehdokasta Vantaalta? Tässä perusteita sille, miksi kannattaisi valita juuri minut. Minulta ei saa turhia lupauksia, vaan rehellisiä vastauksia. Olen sitä mieltä, että politiikassa ei voi luvata kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin. En ole vain tietyn eturyhmän puolella, vaan haluan käyttää verorahat järkevästi. Jos nyt kuitenkin joku eturyhmä pitää nimetä, niin yrittäjät ja palkansaajat: menestyvät yritykset tuovat investointien ja työpaikkojen myötä hyvinvointia koko kunnalle. Palkansaajat ja yritykset rahoittavat kaiken, ei heiltä voi aina vain ottaa. Olen myös sote-alan asiantuntija, työskennellyt alalla yli 10 vuotta, ja viimeiset vuodet esimies- ja johtotehtävissä yksityisellä sektorilla. Haluan valmistella sote-uudistuksen Vantaan kannalta hyvin. Se tarkoittaa mm. hyvää muutosjohtamista ja sitä, että julkinen ja yksityinen sektori voivat molemmat toimia palveluntuottajina tasavertaisessa asemassa. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei uudistuksen myötä tule lisäkustannuksia. Olen kiinnostunut asioista, osallistun kokouksiin ja valmistaudun niihin etukäteen. En tee päätöksiä mutu-tuntumalta, vaan perehdyn asioihin ja harkitsen niitä mahdollisimman objektiivisesti. Haluan tehdä rohkeita päätöksiä ja aidosti uudistaa asioita. En ole sitä tyyppiä, joka takertuu vanhaan ja sanoo ”mutta kun aina on tehty näin”. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan positiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä. Luonteeltani olen tehokas, energinen ja aikaansaava. Minua äänestämällä saat suorasanaisen, tehokkaan ja vastuullisen valtuutetun. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus |
Toivottavasti Suomi ei pian ole uusi TukholmaLauantai 8.4.2017 klo 8:19 - Piia Kurki Tukholman terrori-isku oli järkyttävä ja raukkamainen. En millään haluaisi politikoida tällaisella tapahtumalla, mutta se vaikuttaa suuresti turvallisuudentunteeseemme. Turha politikointi ja syyttely voivat johtaa pelkoon ja aggressioon. Väkivalta ei koskaan ole hyvä ratkaisu. Toivotan Suomeen tervetulleeksi ne maahanmuuttajat, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita sopeutumaan kulttuuriimme ja pystyvät työllistymään ja elättämään itsensä. Ja ne maahanmuuttajat, jotka Suomeen tulevat, tulee kotiuttaa hyvin, jotta he kokisivat Suomen hyväksi maaksi elää ja asua, eikä katkeruutta tai vihaa syntyisi. Olen kuitenkin maahanmuuton suhteen kriittinen ja nämä terrori-iskut eivät sitä asiaa ainakaan helpota. Toivon sydämestäni, ettemme Suomessa kohtaisi vastaavaa. Valtion perustehtävä on näkemykseni mukaan pitää huolta ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Nyt onkin se aika, että Suomessa tulee päivittää lainsäädäntöä siten, että vastaavien iskujen ennaltaehkäisy olisi meillä mahdollista. Yksilön suojasta on kuitenkin pidettävä kiinni, jotta emme ole tilanteessa, jossa valtio saa vakoilla kansalaisiaan miten haluaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, vantaa |
Vaalitenteissä ei katsota tulevaisuuteenTiistai 4.4.2017 - Piia Kurki Vaalitenttejä katsellessa sitä aina miettii, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Ihmeellistä huutelua, syyttelyä, päälle puhumista ja riitelyä. Ratkaisuihin, tulevaisuuteen ja asioiden korjaamiseen ei käytetä juurikaan aikaa. Puhutaan jo tehdyistä päätöksistä ja kritisoidaan kaikkea tarjoamatta mitään vaihtoehtoa. Ymmärtäkää nyt, että ei kannata tuhlata aikaansa murehtimalla menneitä, vaan tulee keskittää kaikki tarmo tulevaisuuden korjaamiseksi! Petteri Orpo on onneksi ollut rauhallnen ja järkevä, joten oman puolueen osalta katselu ei ole onneksi herättänyt myötähäpeää - päinvastoin! Mistään ei koskaan saisi säästää. Mutta kukaan ei kerro, kuka kaiken rahoittaa? "Ratkaisuksi" tarjotaan usein verojen korotusta, mutta vaikka rikkaiden veroprosentti olisi 100, se ei riittäisi rahoittamaan meidän palveluita. Veroprosentin nostaminen myös leikkaa ostovoimaa, eli rahaa kiertää vähemmän siellä, missä sen tulisi kiertää (markkinoilla), ja enemmän siellä, missä sen ei tulisi kiertää (valtion kassassa). Korkea verotus suuntaa katseet ulkomaille, ja sen takia ne työpaikatkin häipyvät sinne. Jos verotus olisi kohtuullisempaa, yrittäjillä ja yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet investoida ja siten myös lisätä työpaikkoja. Tarvitsemme työtä ja vientiä, emme hallintoa ja byrokratiaa. Ja mitä niihin vaalitentteihin tulee, niin kyllä minä kannatan parkkipaikkojen rakentamista. Ihmeellistä touhua tämä, että yksityisautoilijoilta viedään kohta kaikki liikkumisen mahdollisuus - vaikka auto on välttämätön kulkuväline todella monille. Kun puhutaan korkeasta asumisen hinnasta, niin siihen on yksi syyllinen: AY-liike, joka omistaa jättimäisiä vuokrayhtiöitä, jotka kiskovat miljoonatulosta järjettömän korkeilla vuokrilla. Ja sitten ollaan muka köyhän asialla, höpö höpö! AY-liikkeidenkin tulisi avata kirjanpitonsa, niin päästäisiin oikeasti näkemään, mihin kaikkeen palkansaajien jäsenmaksut menevät. Ei varmaan moni olisi edes AY-liikkeen jäsen, mikäli tietäisi, kuinka paljon siellä heitellään hiekkaa Suomen rattaisiin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus |
VaalikonevastauksianiMaanantai 3.4.2017 klo 19:40 - Piia Kurki Kokosin tähän lyhyesti ajatuksiani vaihtelevista politiikan eri osa-alueista. Nämä tulevat suoraan vaalikonevastauksistani. Osa aiheista ei liity suoranaisesti kunnalliseen päätöksentekoon, mutta otin ne mukaan, koska ne kertovat laajemmin näkemyksiäni. Tuleva sote-uudistus tulee valmistella kunnissa hyvin. Uskon osaavani tuoda tähän hyviä näkemyksiä, sillä olen toiminut sote-alalla yli 10vuotta eri tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viimeiset vuodet olen toiminut johto- ja kehitystehtävissä yksityisellä sektorilla sekä ollut mukana kuntapolitiikassa. Ymmärrän siis paljon myös sote-alan rahoituksesta ja päätöksenteosta. Kuntapoliitikko ei voi päättää siitä, millainen valtakunnallisesta sote-mallista tulee, mutta voi vaikuttaa siihen, miten alueellista uudistusta viedään eteenpäin. Haluan, että muutosjohtamiseen kiinnitetään erityistä huomioita, ja että kustannukset pidetään kurissa joka vaiheessa. Sote-uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden laatua, mutta erityisesti myös säästää rahaa. Työntekijät tulisi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa, jotta he voivat olla mukana vaikuttamassa asioihin ja vievät siten uudistusta eteenpäin positiivisemmin. VALINNANVAPAUS Kannatan laajaa valinnanvapautta, sillä uskon sen lisäävän palveluiden laatua. Kun asiakas voi itse valita palveluntuottajan, se pakottaa palveluntuottajat tekemään asiakkaat laadukkaasti. Asiakkaat lähtevät, ellei palveluntuottaja (yksityinen tai julkinen) tee asioita oikein. Osa asiakkaista ei voi valita itse, ja heille tulee järjestää hyvä palvelunohjaus. Valinnanvapauden suhteen on kuitenkin tärkeää myös pitää huolta siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä, ja annetaan oikeasti perusteltua ja tarpeenmukaista hoitoa. TERVEYSPALVELUIDEN KESKITTÄMINEN Suuret ja monipuoliset terveyspalveluyksiköt ovat hyviä monista syistä. Niissä on saman katon alla ja samalta luukulta saatavilla monipuoliset palvelut useamman käyttäjäryhmän tarpeisiin. Lisäksi isojen yksiköiden ylläpitäminen on kustannustehokkaampaa ja toiminta ei ole niin haurasta esimerkiksi sairauslomatilanteissa tai loma-aikoina. Isoihin yksiköihin saa myös paremmin osaavaa henkilökuntaa, koska esimerkiksi lääkäreillä ja hoitajilla on kollegiaalista tukea saatavilla. Kannatan siis ehdottomasti isoihin yksiköihin keskittämistä, sillä se on sekä kaupungin että käyttäjän etu. YRITTÄJYYS Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on yksi kuntapolitiikan tärkein tehtävä. Menestyvät yritykset tuovat työtä ja hyvinvointia kaikille kuntalaisille, sen takia yrittämiseen tulee panostaa. Yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa tulee saada tarpeeksi neuvontaa ja ohjausta. Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa siten, ettei esimerkiksi pienimuotoinen yritystoiminta vie yrittäjältä kaikkia tukimahdollisuuksia. Vantaan kaupungin tulee huolehtia siitä, että yrityksille on kohtuuhintaisia toimipaikkoja, jotta yritykset tulisivat Vantaalle esimerkiksi Helsingin sijaan. VEROTUS Verotuksella on hyvä kustantaa yhteiskunnalle välttämättömimmät perusasiat, kuten esimerkiksi maksuton peruskoulutus ja infra. Meidän tulee myös pitää huolta kaikkein heikoimmista. Veroja ei kuitenkaan voi jatkuvasti nostaa, sillä ostovoiman tulisi säilyä hyvänä. Veronkorotuksia tärkeämpää on puuttua alati nouseviin kuluihin ja laittaa ne kuriin. ALKOHOLIPOLITIIKKA Kannatan liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, en ole mikään kukkahattutäti. Ymmärrän toki liiallisen alkoholinkäytön haitat (olen itsekin työskennellyt alkoholistien kanssa useamman vuoden). Kuitenkin vastuu juomisesta on ihmisellä itsellään, ja vaikka lähikaupasta ei juuri nyt alkoholia saisikaan, niin riippuvainen kyllä löytää keinot sen hankkimiseen. Vapaampi alkoholipolitiikka saattaisi muuttaa juomakulttuuria enemmän eurooppalaistyyppiseksi, eli alkoholia nautittaisiin ruoka- ja seurustelujuomana, ei kännäämistarkoituksessa. AUTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN UUSIEN ASUNTOJEN YHTEYTEEN Kannatan sitä, että kaupunkia kehitetään kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti, ja myös parkkipaikkoja rakennetaan. Kaupunkikehityksessä ei tule suosia vain tiettyä liikkumismuotoa, vaan mahdollistaa erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Vantaalla esimerkiksi Kivistössä on aivan liian vähän parkkipaikkoja: tämä haittaa sekä asukkaita että yrityksiä. Ravintoloiden lähistöllä ei ole pysäköintitiloja, ja se vaikeuttaa yritystoimintaa. JULKINEN LIIKENNE VS. YKSITYISAUTOILU Hassua, että näitä kahta asiaa vertaillaan jatkuvasti toisiinsa. Vähän sama, kun joskus kysytään, että pitäisikö mieluummin panostaa lapsiin vai vanhuksiin. Kaikkia eri liikkumismuotoja tulee järkevästi tukea. Yksityisautoilu on monelle tärkeä liikkumistapa esimerkiksi töiden takia. Hyvä, mikäli liikkumisessaan voi hyödyntää julkista liikennettä, mutta fakta on, ettei julkinen liikenne voi ulottua kaikkialle. Itse kävelen, pyöräilen, kuljen junalla ja autoilen. Näen kaikki liikkumismuodot tärkeinä. LUOKKAKOOT Mielestäni luokka on liian iso tehokkaalle opetustyölle, mikäli luokan koko on esimerkiksi yli 25 oppilasta. Lisäksi tulisi huomioida myös oppilaiden taso, yksikin erityislapsi ryhmässä voi viedä opettajan huomion lähes kokonaan. Kuitenkin tässäkin asiassa valitettavasti tulevat vastaan talouden reunaehdot, eli joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan rahan ja resurssien kanssa. HOMEKOULUT En ole rakentamisen asiantuntija, mutta tällä hetkellä pidän tärkeänä tutkia puurakentamisen vaihtoehtoa elinkaarimallin mukaisesti. VantaanKokoomus haluaa, että yksityinen yritys rakentaisi Vantaalle puurakenteisen koulun, johon kaupunki tulisi vuokralle. Vaikka puurakentaminen on hieman kalliimpaa, niin pitkässä juoksussa se todennäköisesti säästäisi rahaa, kun kouluja ei tarvitsisi jatkuvasti korjata, ja säästettäisiin myös terveyspalveluiden kustannuksissa. SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS En kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta, mikäli molemmat tai toinen vanhemmista ovat kotona, ellei kotitilanne ja lapsen etu muuta edellytä. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, vaikka joskus valitettavasti päiväkoti on lapselle kotia parempi paikka. Nämä tilanteet tulee tunnistaa aiempaa paremmin ja tarjota perheelle muutakin apua, kuin ainoastaan päivähoito. Lastensuojelullisissa asioissa ennaltaehkäisyyn panostaminen tuo käytetyt eurot moninkertaisesti takaisin, jos pystytään ehkäisemään vakavampia mielenterveysongelmia, syrjäytymistä tai huostaanottoja. En tekisi varhaiskasvatuksesta kaikille maksutonta, vaan kohdentaisin resurssit paremmin nimenomaan niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Maksuton varhaiskasvatus voisi kuitenkin parantaa työn ja perhe-elämän parempaa yhdistämistä, eli siinä mielessä se vaihtoehto kannattaa harkita tarkkaan. MAAHANMUUTTO Olen maahanmuuton suhteen hieman kriittinen. Mikäli maahanmuuttaja on henkisesti ja fyysisesti kykenevä elättämään itsensä ja perheensä, toivotan hänet tervetulleeksi. Suomessa ja Vantaalla on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet tänne jäädäkseen. Heidän kotoutumiseensa tulee panostaa, jotta he voivat olla toimiva osa yhteiskuntaamme. Esimerkiksi kielen oppiminen on todella tärkeää. En toivo tilannetta, jossa meillä on railo kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä, sillä se ei ole kenellekään hyväksi. |
1 kommentti . Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus |