Tervetuloa kotisivuilleni!

Tulin valituksi Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 9.4.2017. Sain 451 ääntä - kiitos luottamuksesta äänestäjilleni.

Vaalipuheiden ja -lupausten sijaan saat minulta rehellisen mielipiteen, sekä avoimuuteen ja objektiivisuuteen perustuvia päätöksiä.

Olen työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla kymmenisen vuotta, joista viimeiset vuodet johto- ja esimiestehtävissä. Vahvuuteni tässä hetkessä onkin ymmärrykseni sote-asioista, sillä valittava valtuusto valmistelee sote-uudistuksen toimeenpanon. Minusta voit lukea lisää Piia-sivun takaa.

Poliitikassa minulle tärkeää on suoraselkäisyys ja objektiivisuus. Näillä tarkoitan sitä, ettei päätöksenteossa voi mennä tuulen mukana suunnasta toiseen: päätöksenteossa tarvitsee noudattaa logiikkaa ja ottaa asioista hyvin selvää.

Pidän tärkeänä hyvää työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa sekä ennaltaehkäisyä. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että ongelmat ratkeavat kaatamalla niiden päälle rahaa. Politiikassa kuten henkilökohtaisessakin taloudenpidossa tulee aina huomioida taloudelliset realiteetit. Siksipä mottoni onkin: #enlupaileturhia.

Vantaa tarvitsee muutakin kuin rajaamatonta varhaiskasvatusta

Maanantai 13.11.2017 klo 19:27 - Piia Kurki

Vantaan kaupunginvaltuusto piti 13.11.2017 kokouksen, jossa käsiteltiin talousarviota vuodelle 2018. Tässä puheenvuoroni valtuuston kokouksessa:

Tässä salissa on tänään useampaan kertaan mainittu lastensuojelu. Ihailtavaa, että niin tärkeä asia halutaan laittaa kuntoon. Muistuttaisin kuitenkin valtuustoa siitä, että lastensuojelutoimenpiteistä puhuttaessa tarkoitetaan niitä tilanteita, kun huoli on jo herännyt ja jotain on ehkä jo tapahtunut. Silloin olemme valehtelematta myöhässä. Lisäresurssien kohdentaminen ongelmakohtiin ei ratkaise ongelmien juurisyitä. Meidän tulisi panostaa siihen, miten saamme vähennettyä lastensuojelutarpeen määrää, eikä vain siihen, miten saamme ilmoitukset ajoissa käsiteltyä.

Itsehän en vastuullisena poliitikkona tehnyt yhtään vaalilupausta. Olisin mieluummin laittanut subjektiivisen päivähoidon purkamisesta tulevat kustannukset vaikkapa kaikille vanhemmille saatavilla olevaan vanhempainvalmennukseen. Vanhemmat niitä lapsia kasvattavat, joten he sitä valmennusta tarvitsevat, jotta perheiden hyvinvointi lisääntyisi. Ehdotimme myös lautakunnassa ennaltaehkäisyn lisäämistä ja sen rahoittamista käyttöperusteisia maksuja nostamalla. Tähän ennaltaehkäisyyn ei ollut muilla puolueilla tahtoa.

Kunnille jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen merkittävä rooli terveyden edistämisessä. Minusta meidän tulisi aidosti miettiä sitä, miten aiomme edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia jatkossa. Tämä koskee lapsia ja perheitä, mutta myös meitä veronmaksajia, jotka haluamme verorahoillemme vastinetta vetovoimaisemman kaupungin muodossa.

Osa meistä vantaalaisista haluaa asuinpaikkakunnalta muutakin, kuin rajaamatonta varhaiskasvatusta. Ei ole väärin, että meillä on esimerkiksi yksityistä päivähoitoa tai muita yksityisiä palveluita. Välillä täällä valtuustossa tulee tunne, että haukutaan niitä ”parempia perheitä”, ikään kuin heissä olisi jotain vikaa ja kenelläkään ei saisi mennä toista paremmin.

Haluan Vantaan profiloituvan paremmin kaupunkina, jossa on hyvä olla ja elää myös omalla rahalla. Tarvitsemme hyviä asuinalueita ja muitakin kuin julkisrahoitteisia palveluita, jotta houkuttelisimme Vantaalle maksukykyisiä kuntalaisia ja yrityksiä. Muuttoliike ei ole mikään hyvä asia, jos sen myötä verotulot eivät lisäänny.

1 kommentti . Avainsanat: vantaa, talousarvio, lastensuojelu, ennaltaehkäisy, vetovoimaisuus

Iso kiitos omaishoitajlle

Torstai 2.11.2017 - Piia Kurki

ISO KIITOS OMAISHOITAJILLE

Minulla oli tänään ilo osallistua FinFami Uusimaa (Omaiset mielenterveyden tukena) –yhdistyksen järjestämään Läheisenä elämän muutostilanteissa –seminaarin paneelikeskusteluun. Päivällä seminaarissa oli yhdessä keskitytty pohtimaan omaisten ja läheisten tekemää työtä, tuen ja palveluiden kehittämisen tarpeita sekä sitä, miten kunta pystyisi niihin vastaamaan.

Olin todella kiitollinen siitä, että pääsin osallistumaan keskusteluun ja sain aktiiviselta yleisöltä sekä kokeneilta asiantuntijoilta paljon oivallisia huomioita liittyen omaishoitoon. Omaishoitoon toivottiin yhtenäisiä valtakunnallisia kriteereitä, sekä toivottiin vapaapäivien mahdollistamista kaikille omaishoitajille.

Omissa kommenteissani nostin esiin omaishoidon arvostuksen – Suomi elää omaishoitajista, jotka tekevät tärkeää työtä ja korvaus siitä on pieni. Usein kyse on ympärivuorokautisesta työstä, ja lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen on vaikeaa joko oman tunnollisuuden tai sijaisjärjestelyiden puutteellisuuden takia.

Mielestäni omaishoidon vapaiden järjestämisessä tulee huomioida erilaiset vapaatarpeet, jotka voivat tulla nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi palvelusetelit vapaapäivien sijaistamiseen kotiin ovat oiva keino lyhytaikaisten ympärivuorokautisten palveluiden rinnalla. Tärkeintä on huolehtia omaishoitajien jaksamisesta, jotta meillä tulevaisuudessakin on omaishoitajia. Yhteiskuntamme tarvitsee sitä.

Olin erittäin ilahtunut siitä, että yleisö kommentoi useampaan kertaan, että Vantaalla mielenterveyspalvelut, asiakasohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä omaishoito ovat järjestetty onnistuneesti ja niistä annettiin kiitosta sekä kaupungille että työntekijöille. Vantaa on panostanut omaishoidon tukemiseen ja se näkyi palautteessa. Asiantunteva yleisö toivoi, että Vantaan hyviä malleja kopioitaisiin myös muualle pk-seudulla sekä koko Suomessa.

Kiitin myös omaishoitajia heidän tekemästään raskaasta työstä. Eräs omaishoitaja kommentoi kuulleensa kiitoksen työstään ensimmäistä kertaa 17 vuoden aikana. Tuli tippa linssiin, sillä jokainen ansaitsee työstään kiitoksen – erityisesti, koska omaishoitajan työ on henkisesti raskasta työn erityispiirteiden takia. Oman läheisen hoitaminen ja hänestä huolehtiminen on raskasta.

Iso kiitos Suomen ja Vantaan omaishoitajille. Teette tärkeää työtä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omaishoito

Ennaltaehkäisy vs. euro

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:53 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat 13.9.2017: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/559439-kokoomus-ehdotti-lisarahaa-ehkaisevaan-neuvolatyohon-muut-ryhmat-torppasivat


"Kurjen mukaan nykyisin ongelmana on, että kaikki perusterveydenhoidon ammattilaisten voimavarat uppoavat perustyöhön ja vanhempainvalmennuksen kaltainen ongelmien ennaltaehkäisy jää paitsioon.

– Kalliiden korjaavien lastensuojelullisten toimenpiteiden sijaan painotusta lasten ja nuorten palveluissa tulisi saada käännettyä ennaltaehkäisevään suuntaan, Kurki linjaa.

– Vanhempainvalmennus tutkitusti parantaa lasten ja vanhempien välistä tärkeää varhaista vuorovaikutusta ja siten tukee vanhempia kasvatustyössä. Olisi tärkeää, että vanhemmat osaisivat käyttää aiempaa paremmin lasten voimavaroja ja vahvuuksia tukevia kasvatuskeinoja, sillä se ehkäisee lasten ongelmia."

--

Lastensuojelun tilanne puhuttaa jatkuvasti sekä Vantaalla että muualla Suomessa. Lastensuojelullisten toimenpiteiden tullessa mukaan kuvioon ollaan jo auttamatta myöhässä, vaikka toki lastensuojelu on paljon muutakin, kuin huostaanottoja. Vaikuttavampaa olisi suunnata panostuksia sinne, missä niillä voitaisiin eniten vaikuttaa koko ikäluokan kasvuun ja kehitykseen: neuvolatoimintaan.

Suomessa on hyvä ja toimiva neuvolajärjestelmä, mutta totuus on, että neuvolan sisäisestä kehitystyöstä huolimatta ei pystytä tukemaan vanhempia tarpeeksi kasvatustyössä. Terveydenhoitajien työaika menee perustyöhön, mittauksiin ja asioiden läpikäymiseen. Puheeksi ottaminen voi olla kiireen keskellä vaikeaa, vaikka terveydenhoitajille olisikin tarjottu siihen koulutusta. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole syyttää terveydenhoitajia työnsä huonosti hoitamisesta – päinvastoin. Tarkoituksenani on tarjota apukeinoja siihen, että työn voi hoitaa vielä aiempaa vaikuttavammin.

Tarvitsemme ehdottomasti lisää tutkittuja työkaluja, malleja ja mahdollisuuksia vanhempainvalmennukseen, jonka avulla neuvola voisi tukea vanhempia aiempaa enemmän voimavaralähtöisessä kasvatuksessa. Uskon, että tähän ennaltaehkäisyyn panostaminen toisi huomattavia säästöjä vuosien kuluessa.

Asialla on toki kääntöpuolensa, eli tiukka taloudellinen tilanne. Palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat jatkuvasti väestön ikärakenteen muutosten takia. Sen tähden taloudessa joudutaan tekemään tiukkoja linjauksia, ja usein pystytään turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Valitettavasti sitten käy niin, että joudumme maksamaan seurauksista myöhemmin, koska joudumme säästämään ennaltaehkäisyssä. Olen kuitenkin tarkan talouden kannattaja.

Haluaisin, että siirrymme jatkossa aiempaa enemmän käyttöperusteiseen rahoitukseen. Sille rahalle olisi tarvetta muualla. Koska olemme sitoutuneet tarkkaan talouskehykseen, haluaisinkin nostaa maltillisesti asiakasmaksuja, jotta voisimme rahoittaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Mikäli esimerkiksi terveysasemamaksuja nostettaisiin yhdellä eurolla, sillä saisi palkattua noin neljä uutta työntekijää mihin tahansa ennaltaehkäisevään palveluun. Euron maksun korotus tarkoittaisi yhdelle asukkaalle korkeintaan kolmea euroa vuodessa, koska kolmen käynnin jälkeiset käynnit ovat maksuttomia. Jokainen terveysasemapalveluita käyttävä ei ole sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että euron käyntimaksun nostaminen toisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Kuitenkin tällä rahoituksella voisimme saada palveluita, jotka säästäisivät rahaa tulevaisuudessa, jotta voisimme tarjota jatkossakin kuntalaisille hyviä palveluita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei halunnut tehdä tällaista muutosta talousarvioon. Olen harmissani siitä, että ideologisista syistä ei haluta tehdä ratkaisuja, jotka olisivat järkeviä ja tarpeellisia.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksei tällä kylällä ole parkkipaikkoja?

Torstai 20.4.2017 klo 14:16 - Piia Kurki

Muutin Vantaan Kivistöön tammikuussa, ja karu totuus parkkipaikkojen puutteesta iski välittömästi. Itse tarvitsen työssäni autoa, joten onneksi minulla oli mahdollisuus saada autolleni paikka autohallista. Niitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla kaikkien asukkaiden tarpeisiin – erityisesti kun monissa talouksissa on kaksi autoa. Parkkipaikkojen puutteen takia autoja on jatkuvasti pysäköitynä taloyhtiöiden pelastusteille, ja lyhytaikaisempaan pysäköintiin tarkoitetut tienvarsipaikat ovat jatkuvasti täynnä. Autopaikkoja ei siis ole tarjolla vieraille, ja niiden puutteen takia myös pelastustehtävät vaarantuvat.

Olisin kovasti halunnut puhua tästä asiasta jo aikaisemmin, koska kuntavaalit käytiin hetki sitten. En kuitenkaan halunnut tehdä avausta ennen vaaleja, koska se olisi kuulostanut populismilta, jota pyrin välttämään. Näin vaalien jälkeen tämäkin tärkeä asia on kuitenkin pakko ottaa puheeksi. Kivistössä on myös yrityksiä, esimerkiksi ravintoloita, joilla ei ole lähistöllä asiakkaille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Tämäkö on sitä paikallisen yrittäjyyden tukemista?

Kivistö on uusi, rakenteilla oleva alue, jossa on otettu huomioon monta erilaista asiaa. Autotiet ja kevyen liikenteen väylät ovat leveitä. En ymmärrä, miksei parkkipaikkoja ole voitu tehdä alueelle enempää?

Jos parkkipaikkoja jätetään rakentamatta sen takia, että se ohjaisi ihmisiä joukkoliikenteen pariin, se on vain autoilijoiden kiusaamista. Mielestäni kaupunkia ja liikennettä tulee kehittää siten, että se tukee kaikkia erilaisia liikkumistapoja: jalankulkua, pyöräilyä, yksityisautoilua ja joukkoliikennettä.

3 kommenttia . Avainsanat: parkkipaikat, vantaa, kuntapolitiikka

450 äänellä pääsin valtuustoon - kiitos

Maanantai 10.4.2017 klo 3:04 - Piia Kurki

Mahtavaa! Lähes seitsemän tunnin odottelun jälkeen Vantaalla on viimein laskettu kaikki äänet. Sain 450 ääntä ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Iso kiitos kaikille äänestäjilleni - nähtävästi rehellinen ja avoin linja on sitä, mitä moni kaipaa.

Aion jatkaa suoraselkäisellä linjalla ja hoitaa hommani huolella. Toivon, että te vantaalaiset otatte minuun yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää tai kommentoitavaa. 

Ollaan kuulolla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Miksi äänestäisit minua?

Lauantai 8.4.2017 klo 14:57 - Piia Kurki

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9.4.2017. Vieläkö etsit ehdokasta Vantaalta? Tässä perusteita sille, miksi kannattaisi valita juuri minut.



Minulta ei saa turhia lupauksia, vaan rehellisiä vastauksia. Olen sitä mieltä, että politiikassa ei voi luvata kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin. En ole vain tietyn eturyhmän puolella, vaan haluan käyttää verorahat järkevästi. Jos nyt kuitenkin joku eturyhmä pitää nimetä, niin yrittäjät ja palkansaajat: menestyvät yritykset tuovat investointien ja työpaikkojen myötä hyvinvointia koko kunnalle. Palkansaajat ja yritykset rahoittavat kaiken, ei heiltä voi aina vain ottaa.

Olen myös sote-alan asiantuntija, työskennellyt alalla yli 10 vuotta, ja viimeiset vuodet esimies- ja johtotehtävissä yksityisellä sektorilla. Haluan valmistella sote-uudistuksen Vantaan kannalta hyvin. Se tarkoittaa mm. hyvää muutosjohtamista ja sitä, että julkinen ja yksityinen sektori voivat molemmat toimia palveluntuottajina tasavertaisessa asemassa. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei uudistuksen myötä tule lisäkustannuksia.

Olen kiinnostunut asioista, osallistun kokouksiin ja valmistaudun niihin etukäteen. En tee päätöksiä mutu-tuntumalta, vaan perehdyn asioihin ja harkitsen niitä mahdollisimman objektiivisesti. Haluan tehdä rohkeita päätöksiä ja aidosti uudistaa asioita. En ole sitä tyyppiä, joka takertuu vanhaan ja sanoo ”mutta kun aina on tehty näin”. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan positiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Luonteeltani olen tehokas, energinen ja aikaansaava. Minua äänestämällä saat suorasanaisen, tehokkaan ja vastuullisen valtuutetun. 

Kuka olen?

Mitä minusta on sanottu?

Lisää ajatuksiani. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Toivottavasti Suomi ei pian ole uusi Tukholma

Lauantai 8.4.2017 klo 8:19 - Piia Kurki

Tukholman terrori-isku oli järkyttävä ja raukkamainen. En millään haluaisi politikoida tällaisella tapahtumalla, mutta se vaikuttaa suuresti turvallisuudentunteeseemme. Turha politikointi ja syyttely voivat johtaa pelkoon ja aggressioon. Väkivalta ei koskaan ole hyvä ratkaisu. 

Toivotan Suomeen tervetulleeksi ne maahanmuuttajat, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita sopeutumaan kulttuuriimme ja pystyvät työllistymään ja elättämään itsensä. Ja ne maahanmuuttajat, jotka Suomeen tulevat, tulee kotiuttaa hyvin, jotta he kokisivat Suomen hyväksi maaksi elää ja asua, eikä katkeruutta tai vihaa syntyisi. Olen kuitenkin maahanmuuton suhteen kriittinen ja nämä terrori-iskut eivät sitä asiaa ainakaan helpota.

Toivon sydämestäni, ettemme Suomessa kohtaisi vastaavaa. Valtion perustehtävä on näkemykseni mukaan pitää huolta ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Nyt onkin se aika, että Suomessa tulee päivittää lainsäädäntöä siten, että vastaavien iskujen ennaltaehkäisy olisi meillä mahdollista. Yksilön suojasta on kuitenkin pidettävä kiinni, jotta emme ole tilanteessa, jossa valtio saa vakoilla kansalaisiaan miten haluaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, vantaa

Vaalitenteissä ei katsota tulevaisuuteen

Tiistai 4.4.2017 - Piia Kurki

Vaalitenttejä katsellessa sitä aina miettii, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Ihmeellistä huutelua, syyttelyä, päälle puhumista ja riitelyä. Ratkaisuihin, tulevaisuuteen ja asioiden korjaamiseen ei käytetä juurikaan aikaa. Puhutaan jo tehdyistä päätöksistä ja kritisoidaan kaikkea tarjoamatta mitään vaihtoehtoa. Ymmärtäkää nyt, että ei kannata tuhlata aikaansa murehtimalla menneitä, vaan tulee keskittää kaikki tarmo tulevaisuuden korjaamiseksi! Petteri Orpo on onneksi ollut rauhallnen ja järkevä, joten oman puolueen osalta katselu ei ole onneksi herättänyt myötähäpeää - päinvastoin!

Kyllä meillä täällä Suomessa riittää tehostamisen varaa. Kyse onkin siitä, miten se tehostaminen tehdään ja mihin resurssit kohdennetaan. Kyllä yliopistoissakin on paljon turhaa opetusta, en minä ainakaan ymmärrä, miksi me tarvitsemme niin paljon työttömiä humanisteja. Näistä halutaan vaan aina tehdä vastakkainasettelua.

Mistään ei koskaan saisi säästää. Mutta kukaan ei kerro, kuka kaiken rahoittaa? "Ratkaisuksi" tarjotaan usein verojen korotusta, mutta vaikka rikkaiden veroprosentti olisi 100, se ei riittäisi rahoittamaan meidän palveluita. Veroprosentin nostaminen myös leikkaa ostovoimaa, eli rahaa kiertää vähemmän siellä, missä sen tulisi kiertää (markkinoilla), ja enemmän siellä, missä sen ei tulisi kiertää (valtion kassassa). Korkea verotus suuntaa katseet ulkomaille, ja sen takia ne työpaikatkin häipyvät sinne. Jos verotus olisi kohtuullisempaa, yrittäjillä ja yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet investoida ja siten myös lisätä työpaikkoja. Tarvitsemme työtä ja vientiä, emme hallintoa ja byrokratiaa.

Ja mitä niihin vaalitentteihin tulee, niin kyllä minä kannatan parkkipaikkojen rakentamista. Ihmeellistä touhua tämä, että yksityisautoilijoilta viedään kohta kaikki liikkumisen mahdollisuus - vaikka auto on välttämätön kulkuväline todella monille. Kun puhutaan korkeasta asumisen hinnasta, niin siihen on yksi syyllinen: AY-liike, joka omistaa jättimäisiä vuokrayhtiöitä, jotka kiskovat miljoonatulosta järjettömän korkeilla vuokrilla. Ja sitten ollaan muka köyhän asialla, höpö höpö! AY-liikkeidenkin tulisi avata kirjanpitonsa, niin päästäisiin oikeasti näkemään, mihin kaikkeen palkansaajien jäsenmaksut menevät. Ei varmaan moni olisi edes AY-liikkeen jäsen, mikäli tietäisi, kuinka paljon siellä heitellään hiekkaa Suomen rattaisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Vaalikonevastauksiani

Maanantai 3.4.2017 klo 19:40 - Piia Kurki

Kokosin tähän lyhyesti ajatuksiani vaihtelevista politiikan eri osa-alueista. Nämä tulevat suoraan vaalikonevastauksistani. Osa aiheista ei liity suoranaisesti kunnalliseen päätöksentekoon, mutta otin ne mukaan, koska ne kertovat laajemmin näkemyksiäni.

SOTE-UUDISTUS

Tuleva sote-uudistus tulee valmistella kunnissa hyvin. Uskon osaavani tuoda tähän hyviä näkemyksiä, sillä olen toiminut sote-alalla yli 10vuotta eri tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viimeiset vuodet olen toiminut johto- ja kehitystehtävissä yksityisellä sektorilla sekä ollut mukana kuntapolitiikassa. Ymmärrän siis paljon myös sote-alan rahoituksesta ja päätöksenteosta. Kuntapoliitikko ei voi päättää siitä, millainen valtakunnallisesta sote-mallista tulee, mutta voi vaikuttaa siihen, miten alueellista uudistusta viedään eteenpäin.

Haluan, että muutosjohtamiseen kiinnitetään erityistä huomioita, ja että kustannukset pidetään kurissa joka vaiheessa. Sote-uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden laatua, mutta erityisesti myös säästää rahaa. Työntekijät tulisi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa, jotta he voivat olla mukana vaikuttamassa asioihin ja vievät siten uudistusta eteenpäin positiivisemmin.

VALINNANVAPAUS

Kannatan laajaa valinnanvapautta, sillä uskon sen lisäävän palveluiden laatua. Kun asiakas voi itse valita palveluntuottajan, se pakottaa palveluntuottajat tekemään asiakkaat laadukkaasti. Asiakkaat lähtevät, ellei palveluntuottaja (yksityinen tai julkinen) tee asioita oikein. Osa asiakkaista ei voi valita itse, ja heille tulee järjestää hyvä palvelunohjaus. Valinnanvapauden suhteen on kuitenkin tärkeää myös pitää huolta siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä, ja annetaan oikeasti perusteltua ja tarpeenmukaista hoitoa.

TERVEYSPALVELUIDEN KESKITTÄMINEN

Suuret ja monipuoliset terveyspalveluyksiköt ovat hyviä monista syistä. Niissä on saman katon alla ja samalta luukulta saatavilla monipuoliset palvelut useamman käyttäjäryhmän tarpeisiin. Lisäksi isojen yksiköiden ylläpitäminen on kustannustehokkaampaa ja toiminta ei ole niin haurasta esimerkiksi sairauslomatilanteissa tai loma-aikoina. Isoihin yksiköihin saa myös paremmin osaavaa henkilökuntaa, koska esimerkiksi lääkäreillä ja hoitajilla on kollegiaalista tukea saatavilla. Kannatan siis ehdottomasti isoihin yksiköihin keskittämistä, sillä se on sekä kaupungin että käyttäjän etu.

YRITTÄJYYS

Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on yksi kuntapolitiikan tärkein tehtävä. Menestyvät yritykset tuovat työtä ja hyvinvointia kaikille kuntalaisille, sen takia yrittämiseen tulee panostaa. Yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa tulee saada tarpeeksi neuvontaa ja ohjausta. Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa siten, ettei esimerkiksi pienimuotoinen yritystoiminta vie yrittäjältä kaikkia tukimahdollisuuksia. Vantaan kaupungin tulee huolehtia siitä, että yrityksille on kohtuuhintaisia toimipaikkoja, jotta yritykset tulisivat Vantaalle esimerkiksi Helsingin sijaan.

VEROTUS

Verotuksella on hyvä kustantaa yhteiskunnalle välttämättömimmät perusasiat, kuten esimerkiksi maksuton peruskoulutus ja infra. Meidän tulee myös pitää huolta kaikkein heikoimmista. Veroja ei kuitenkaan voi jatkuvasti nostaa, sillä ostovoiman tulisi säilyä hyvänä. Veronkorotuksia tärkeämpää on puuttua alati nouseviin kuluihin ja laittaa ne kuriin.

ALKOHOLIPOLITIIKKA

Kannatan liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, en ole mikään kukkahattutäti. Ymmärrän toki liiallisen alkoholinkäytön haitat (olen itsekin työskennellyt alkoholistien kanssa useamman vuoden). Kuitenkin vastuu juomisesta on ihmisellä itsellään, ja vaikka lähikaupasta ei juuri nyt alkoholia saisikaan, niin riippuvainen kyllä löytää keinot sen hankkimiseen. Vapaampi alkoholipolitiikka saattaisi muuttaa juomakulttuuria enemmän eurooppalaistyyppiseksi, eli alkoholia nautittaisiin ruoka- ja seurustelujuomana, ei kännäämistarkoituksessa.

AUTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN UUSIEN ASUNTOJEN YHTEYTEEN

Kannatan sitä, että kaupunkia kehitetään kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti, ja myös parkkipaikkoja rakennetaan. Kaupunkikehityksessä ei tule suosia vain tiettyä liikkumismuotoa, vaan mahdollistaa erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Vantaalla esimerkiksi Kivistössä on aivan liian vähän parkkipaikkoja: tämä haittaa sekä asukkaita että yrityksiä. Ravintoloiden lähistöllä ei ole pysäköintitiloja, ja se vaikeuttaa yritystoimintaa.

JULKINEN LIIKENNE VS. YKSITYISAUTOILU

Hassua, että näitä kahta asiaa vertaillaan jatkuvasti toisiinsa. Vähän sama, kun joskus kysytään, että pitäisikö mieluummin panostaa lapsiin vai vanhuksiin. Kaikkia eri liikkumismuotoja tulee järkevästi tukea. Yksityisautoilu on monelle tärkeä liikkumistapa esimerkiksi töiden takia. Hyvä, mikäli liikkumisessaan voi hyödyntää julkista liikennettä, mutta fakta on, ettei julkinen liikenne voi ulottua kaikkialle. Itse kävelen, pyöräilen, kuljen junalla ja autoilen. Näen kaikki liikkumismuodot tärkeinä.

LUOKKAKOOT

Mielestäni luokka on liian iso tehokkaalle opetustyölle, mikäli luokan koko on esimerkiksi yli 25 oppilasta. Lisäksi tulisi huomioida myös oppilaiden taso, yksikin erityislapsi ryhmässä voi viedä opettajan huomion lähes kokonaan. Kuitenkin tässäkin asiassa valitettavasti tulevat vastaan talouden reunaehdot, eli joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan rahan ja resurssien kanssa.

HOMEKOULUT

En ole rakentamisen asiantuntija, mutta tällä hetkellä pidän tärkeänä tutkia puurakentamisen vaihtoehtoa elinkaarimallin mukaisesti. VantaanKokoomus haluaa, että yksityinen yritys rakentaisi Vantaalle puurakenteisen koulun, johon kaupunki tulisi vuokralle. Vaikka puurakentaminen on hieman kalliimpaa, niin pitkässä juoksussa se todennäköisesti säästäisi rahaa, kun kouluja ei tarvitsisi jatkuvasti korjata, ja säästettäisiin myös terveyspalveluiden kustannuksissa.

SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS

En kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta, mikäli molemmat tai toinen vanhemmista ovat kotona, ellei kotitilanne ja lapsen etu muuta edellytä. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, vaikka joskus valitettavasti päiväkoti on lapselle kotia parempi paikka. Nämä tilanteet tulee tunnistaa aiempaa paremmin ja tarjota perheelle muutakin apua, kuin ainoastaan päivähoito. Lastensuojelullisissa asioissa ennaltaehkäisyyn panostaminen tuo käytetyt eurot moninkertaisesti takaisin, jos pystytään ehkäisemään vakavampia mielenterveysongelmia, syrjäytymistä tai huostaanottoja.

En tekisi varhaiskasvatuksesta kaikille maksutonta, vaan kohdentaisin resurssit paremmin nimenomaan niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Maksuton varhaiskasvatus voisi kuitenkin parantaa työn ja perhe-elämän parempaa yhdistämistä, eli siinä mielessä se vaihtoehto kannattaa harkita tarkkaan.

MAAHANMUUTTO

Olen maahanmuuton suhteen hieman kriittinen. Mikäli maahanmuuttaja on henkisesti ja fyysisesti kykenevä elättämään itsensä ja perheensä, toivotan hänet tervetulleeksi. Suomessa ja Vantaalla on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet tänne jäädäkseen. Heidän kotoutumiseensa tulee panostaa, jotta he voivat olla toimiva osa yhteiskuntaamme. Esimerkiksi kielen oppiminen on todella tärkeää. En toivo tilannetta, jossa meillä on railo kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä, sillä se ei ole kenellekään hyväksi.

1 kommentti . Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Miksei koulukiusaamista saada kuriin?

Keskiviikko 8.3.2017 klo 8:47 - Piia Kurki

Julkisuudessa puhutaan säännöllisin väliajoin koulukiusaamisesta. Asiantuntijat ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että koulukiusaaminen voi olla erittäin haitallista kasvavan lapsen kehitykselle. Miten voi olla mahdollista, ettei asiaan ole vieläkään löydetty ratkaisukeinoja?

Kiusaaminen jättää jälkensä lapseen ja nuoreen jopa loppuelämäksi. Pahimmillaan kiusaaminen on traumaattinen kokemus, joka voi johtaa muun muassa masennukseen, itsetuhoisuuteen ja ryhmässä toimimisen vaikeuksiin. Liian usein pitkäkestoinen psykoterapia on ainoa keino selviytyä kiusaamisen traumoista.

Lasten kasvattamisen kuuluisi olla ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Vanhemmuuteen kuuluu oikean ja väärän opettaminen lapselle. Lasten kanssa kuuluu kotona säännöllisesti keskustella siitä, että kiusaaminen on väärin. Tämä keskustelu on käytävä säännöllisesti, vaikka oma lapsi kieltäisikin olevansa kiusaaja. Lasten tekemiset tulevat usein vanhemmille yllätyksenä, oman lapsen syyllisyyttä kiusaamiseen on vaikea myöntää. Kannattaa muistaa, että kiusatulle kokemus on vielä pahempi, jos kiusaajien vanhemmat kieltävät kiusaamisen.

Lapset oppivat jostain vahingolliset asenteensa toisten ihmisten ”poikkeavuudesta”. Vanhemmat voivat myös tahtomattaan siirtää lapsilleen ajatusmalleja, esimerkiksi lihavuutta kohtaan, kun he arvostelevat itseään tai muita ei-toivotuista piirteistä. Lapselle on tehtävä selväksi, että ylipaino tai poikkeava piirre ei anna kenellekään oikeutta kiusaamiseen. Olen usein miettinyt, ovatko koulukiusaajat työpaikkakiusaajien jälkeläisiä? Tai mitä ne vanhemmat opettavat lapsilleen, jotka sosiaalisessa mediassa arvostelevat muita ulkonäön, mielipiteiden tai jonkun muun ominaisuuden takia?

Koululla on toki myös vastuunsa kiusaamisen suhteen. Sanotaan, että opettajien on vaikea havaita kiusaamista. Tämä on varmasti osittain totta, mutta uskon myös siihen, että osa opettajista ummistaa silmänsä asian edessä. Liikuntatunneilla samat lapset valitaan vuodesta toiseen joukkueeseen viimeisenä. Ihmettelen, jos se oikeasti jää opettajilta huomaamatta. Suuri ongelma on toki kiusaaminen sosiaalisessa mediassa tai puhelimitse, sillä sitä ei välttämättä kukaan huomaa.

Kiusattujen vanhempien tarvitsee olla todella aktiivisia ja taistella lapsensa etujen puolesta, jotta koulussa puututaan asiaan tarvittavalla vakavuudella. Koululaitoksella ei ole käytettävissä tarpeeksi keinoja tai resursseja tehokkaaseen kiusaamiseen puuttumiseen. Vaikka monessa koulussa toimitaan asianmukaisesti, parannettavaa on. Anteeksipyytäminen ja sopiminen rehtorin kansliassa ei riitä. Opettajat eivät välttämättä ymmärrä, että kiusatulle pienikin kommentti voi tuntua todella pahalta, kun kommentointi on jatkuvaa. Opettajien kannattaisikin aina puuttua pieniinkin kommentteihin, sillä ei kommenttien tarvitse kuulua kenenkään lapsuuteen tai koulunkäyntiin.

Kouluterveydenhoitajat varmasti pyrkivät puuttumaan kiusaamiseen, mikäli se tulee ilmi. Kaikki lapset eivät kuitenkaan myönnä tulevansa kiusatuksi. Syynä voi olla pelko siitä, että ”kantelu” johtaa vain pahempaan kiusaamiseen. Kiusattu voi myös kokea alemmuudentuntoa ja syyllisyyttä, ja kokea ansaitsevansa kiusaamisen. Kiusaaminen voi olla niin osa arkea, ettei kiusattu tunne koulunkäyntiä ilman sitä. Harmillista on, mikäli kiusattu kokee, ettei kukaan auta tai usko heitä.

Tärkeää on tarjota kiusatulle paikka, missä hänen on turvallista olla ja puhua, eikä kokemusta kiusaamisesta kyseenalaisteta tai väheksytä. Puhumisen seurauksena ei saa olla se, että kiusaaminen pahenee. Kiusatulle tulee tarjota tukea koko koululta, ei vain yhdeltä erityisopettajalta tai kuraattorilta. Asiasta tulee keskustella vanhempainilloissa ja koulutunneilla. Kiusatun turvana ja tukena tulee olla paljon aikuisia. Järkevintä olisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja yhdessä tekemiseen, eikä vain sammutella tulipaloja jälkikäteen.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin.

1 kommentti . Avainsanat: koulukiusaaminen, kuntavaalit, vantaa, koulurauha

Kokoomuksen barbinukke tässä terve!

Maanantai 27.2.2017 klo 21:49 - Piia Kurki

Koska kuntavaalit alkavat pikkuhiljaa lähestyä, minä monen muun ehdokkaan tapaan olen ottanut Facebookissa käyttöön kohdennetun mainostamisen, eli jotkut julkaisuistani näkyvät tietyllä alueella asuville äänestysikäisille ihmisille.

Tänään muutaman tunnin saldona oli seuraavat kommentit:

  • Alan olla kurkkua myöten täys näitä kokoomuksen barbinukkeja! PRKL!

  • Herraisä mistä näitä sikiää!

  • Taas yksi narsisti lisää sä hläämään.Ei kiitos!!

  • Toivotaan niin kuin eräässä laulussa, että ”…on kurkiaurat lentäneet jo yli pääni pois…”

(Pahoittelut kirjoitusvirheistä, niistä kunnia kommenttien tekijöille.)

Kenties nämä ihmiset eivät arvostellessaan ja diagnooseja tehdessään tienneet, että olen koulutukseltani lähihoitaja, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Tehnyt hoitoalalla töitä yli kymmenen vuotta auttaen sairaita lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia. Lisäksi olen tehnyt pitkään vapaaehtoistyötä. Viimeiset vuodet olen ollut esimies- ja johtotehtävissä, mutta silti työskennellyt mm. mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten kanssa. Tänään kannoin tuntemattoman ikääntyneen rouvan ostokset kotiin, kun rouvalla alkoi jo askel vähän painaa.

Mutta toki on paljon järkevämpää muodostaa minusta mielipide vaikkapa sukupuoleni, hiustenvärini, ikäni, ulkonäköni tai puoluetaustani takia.

No Kokoomuksen barbinukke tässä terve! Olen nainen, minulla on vaaleat hiukset, siniset silmät ja kymmenen varvasta ja sormea. Kuulun Kokoomukseen ja olen Kokoomuksen kuntavaaliehdokas. Ja en sitä häpeile :) 

Että tervetuloa äänestämään, voitte äänestää vaikkapa minua!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Ensihoito kannattaa kilpailuttaa

Maanantai 13.2.2017 klo 21:00 - Piia Kurki

Helsingin Sanomissa oli 30.1.2017 Hyvinvointialan liiton edunvalvontajohtajan kirjoitus siitä, että ensihoito kannattaa kilpailuttaa. Olen vahvasti samaa mieltä. Suomessa on paljon ensihoitoalan yrityksiä, joiden toiminnan tulee jatkossakin olla mahdollista. Julkinen monopoli ei ole kenenkään etu, ja terve kilpailu tuo markkinoille pakostakin lisää laatua.

Huonolla kilpailutuksella saadaan toki pilattua hyvä ja toimivakin systeemi. Monet huonot kokemukset kilpailutuksista perustuvat siihen, että tarjouspyyntöihin ei ole osattu määritellä tarpeeksi tarkkaan oikeita/kaikkia asioita, ja sen tähden taso on ollut vaihtelevaa. Nykyään hankintaosaaminen on huomattavasti lisääntynyt, ja sen tähden laatu on parantunut kautta linjan. Ensihoidossakin useat ammattilaiset haluavat mieluummin töihin yksityiselle puolelle.

Kuten tässä kirjoituksessakin sanottiin, ensihoito on terveydenhoitoa, ei viranomaistoimintaa. Sitä sen tuleekin olla. Sekä kiireelliset että kiireettömät kuljetukset tulee säilyttää nimenomaan terveydenhuollon palveluna. Yksityisellä sektorilla ambulansseissa työskentelevät terveydenhuollon koulutuksen saaneet ammattilaiset, eivät pelastajat.

En näe syytä sille, miksi haluttaisiin sulkea pois yksityiset toimijat toimivalta markkinalta. On hyvä, että on erilaisia toimijoita ja varmistetaan kirittäminen ja laadukas palvelu. Näin myös kustannuksia voidaan hillitä, kun toimijoiden välisiä eroja laadussa ja kustannuksissa voidaan aidosti vertailla. Mikäli Suomessa olisi ensihoidon suhteen monopoli, se ei olisi mahdollista. Monituottajamalli lisäksi mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja räätälöinnin esimerkiksi siten, että ensihoitoyksiköt voivat pienillä paikkakunnilla auttaa tukemalla vanhainkotien ja palveluasumisyksiköiden työtä.

Tarvitsemme sote-palveluihin uusia innovaatioita, emme rajoittavaa byrokratiaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensihoito, sote-uudistus, kuntavaalit

Mihin neuvoloita tarvitaan?

Torstai 1.9.2016 - Piia Kurki

MIHIN NEUVOLOITA TARVITAAN?

Tapasin viime viikolla kahta ystävääni. Heistä molemmat ovat koulutukseltaan terveydenhoitajia, kuten minäkin. Toisella on pieni lapsi ja toinen on raskaana. Oletettavasti sekä koulutuksemme että elämäntilanteiden takia puhumme tavatessamme myös lapsista ja niiden hoidosta, tällä kertaa puheeksi tuli myös neuvolat.

Maan hyvinvointia mitataan usein lapsikuolleisuudella, joka on Suomessa äärimmäisen pientä. Olemme kehittäneet neuvolajärjestelmämme hyvin. Neuvoloissa annetaan vanhemmille paljon hyödyllistä tietoa raskaudesta ja lapsen kasvun kannalta oleellisista asioista. Lisäksi raskauden sujumista seurataan, vanhempien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kysellään erilaisin lomakkein, lapsen kasvua mitataan ja hänen kehitystään arvioidaan neurologisin testein. Kaikki on erittäin tarkasti määriteltyä ja prosessi on hiottu huippuunsa.

Nykyisin neuvolasta saatavaa raskauteen liittyvää tietoutta on kuitenkin saatavilla helposti myös kotoa käsin internetin välityksellä. Älypuhelimiinkin sovelluksia on kehitetty runsaasti, esimerkkinä mainittakoon vastikään KasvuOpenissa kasvupotentiaalisen yrityksen palkinnon saaneen Applicado Oy:n kehittämä Layette App. Moni raskaana oleva nainen tai äiti/isä tietää jo oman perehtyneisyytensä vuoksi, mitä saa syödä raskauden aikana ja milloin lapselle aloitetaan kiinteät ruuat.

Varhaislapsuuden kokemuksia pidetään loppuelämän tasapainoisen kasvun kannalta erittäin oleellisina. Onnistunut varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä on todennäköisesti merkittävämpää ihmisen elämän kannalta kuin se, syökö hän viiden kuukauden iässä puuroa tai velliä (lapsen terveellistä ruokavaliota yhtään väheksymättä).

Uskonkin, että tarvitsemme Suomeen uudenlaista ajattelua, jolla voimme luoda käsitteen Neuvola 2.0. Mitattavat asiat, neurologiset testit ja elämäntapaohjaus ovat edelleen tärkeitä asioita, mutta toivoisin meidän keskittyvän aiempaa huomattavasti enemmän myös vanhemmuuden tukemiseen. Kotona täytettävät lomakkeet jaksamisesta tai neuvolakäynnillä tehdyt pinnalliset kysymykset muun toiminnan ohessa eivät riitä. Moni vanhempi jännittää neuvolaa ja neuvolassa myös pyritään ”tsemppaamaan”, sillä pelätään epäonnistuneen vanhemman leimaa.

Lähes jokainen vanhempi on varmasti jossain vaiheessa tuntenut vanhemmuuteen liittyen negatiivisia tunteita. Niitä ei tule hävetä. Neuvolan tulisi kuitenkin ennen kaikkea olla se paikka, jossa vanhemmuuteen liittyvistä haasteista voitaisiin puhua täysin avoimesti. Tämä vaatii sitä, että neuvolakäynneillä on enemmän aikaa keskustelulle. Sitä voidaan järjestää esimerkiksi ottamalla neuvolatyön tueksi mobiilisovellus, josta löytyvät raskauteen ja lapsen kasvuun liittyvät perusasiat, jottei niiden läpikäymiseen tarvitse käyttää kaikkea aikaa – moni on jo lukenut paljon etukäteen.

Haastavien asioiden puheeksi ottaminen on ammattilaisellekin vaikeaa, sillä aina ei tiedä, mitä sanoa, kun vanhempi kertookin omista haasteistaan vanhemmuuden suhteen. Siksi neuvolan terveydenhoitajien mielenterveystyön osaamista tulisi tukea: miten otetaan vaikeat asiat puheeksi ja miten vanhempaa tuetaan. Toki tästä asiasta puhutaan paljon jo nyt, mutta avoin keskustelu vaatii sekä aikaa että luottamusta, joten jotain tarvitsee myös muuttaa.

-----

Ehdotukseni neuvolajärjestelmän parantamiseksi:

1. Otetaan neuvolatyön tueksi käyttöön mobiilisovellus, josta on saatavilla perustiedot. Tähän voidaan käyttää jo olemassa olevia sovelluksia, uusia ei tarvitse kehittää. Näin vapautettaisiin aikaa vanhemmuuden tukemiseen ja yksilölliseen perhetilanteen huomioimiseen. Tulevaisuudessa sovellusten kautta voisi lähettää suoraan neuvolaan tiedot mm. verenpaine- ja verensokerimittauksista, jolloin tieto mahdollisista ongelmista saavuttaisi terveydenhoitajan heti.

2. Neuvoloissa olisi käytössä ”päivystävä terveydenhoitaja”, joka vastaisi lasten sairaustapauksissa lasten tutkimisesta ja mahdollisesta sairauslomatodistuksen kirjoittamisesta vanhemmille. Tällä hetkellä oma terveydenhoitaja sujauttaa sairauslomalapun oven raosta edes lasta tapaamatta. Päivystävä terveydenhoitaja voisi myös järjestää akuutteja kotikäyntejä esimerkiksi niissä tilanteissa, kun tuoreella äidillä on ongelmia imetyksen kanssa. Imetysongelmat vaativat huomiota heti, ja tuki on lapsiperheelle tärkeää sekä henkisesti että fyysisesti.

3. Otetaan käyttöön myös iltavastaanottoja, eli neuvolat voisivat olla auki esimerkiksi klo 18 saakka. Näin vanhempien ei tarvitsisi neuvolan takia keskeyttää työpäiväänsä, ja myös isät voisivat osallistua neuvolakäynneille vielä nykyistä enemmän.

4. Parannetaan perhevalmennusryhmiä uudistamalla niiden konsepti ja tekemällä niistä vielä aiempaa vuorovaikutteisempia ja keskustelevampia. Tavoitteena olisi aidosti auttaa vanhempia valmistautumaan tulevaan perhe-elämään. Tämä on valmennusten tavoitteena jo tälläkin hetkellä, mutta moni vanhempi kokee valmennukset turhana ja odotetaan ainoastaan synnytykseen liittyvää valmennusta (joka on myös ryhmistä suosituin).

-----

Olen kovin tyytyväinen Suomen neuvolajärjestelmään, mutta uskon, että kehitettävää on. Neuvola 2.0 on tavoite, johon pääsemme määrätietoisella työllä. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä vanhemmuuteen liittyviä haasteita ja tulevia mielenterveyden ongelmia. En halua syyttää nykyistä järjestelmää tai työntekijöitä, vaan uskon, että panostamalla entistä enemmän vanhemmuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa teemme sekä kansanterveydellisesti että -taloudellisesti järkevästi.

Piia Kurki
Terveydenhoitaja, Konseptipäällikkö
Kuntavaaliehdokas 2017 (kok.)

Kommentoi kirjoitusta.

Työ tekijäänsä kiittää?

Torstai 16.6.2016 - Piia Kurki

Tampereen kaupungin sote-sektorin tuotantoalueet jakoivat 7. kesäkuuta ansiomitaleja kiitokseksi niille työntekijöille, joilla on takanaan useampi vuosikymmen kaupungin palveluksessa. Mitaleilla muistettiin 20, 30 ja 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleita, ja niitä jaettiin kolmella tuotantoalueella yhteensä 157.

Olin itse toista kertaa mukana ansiomitaleiden jakamisessa avopalvelujen johtokunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Ojentaessani avopalvelujen työntekijöille mitaleita, onnittelin heitä ja kiitin hyvästä työstä.

Ansiomitaleiden jakamisen jälkeen usea kaupungin työntekijä tuli juttelemaan kanssani. Heillä jokaisella oli minulle sama viesti: kiitos, kun kiitit tehdystä työstä. Eräs palkittu sanoi olleensa kaupungilla töissä 30 vuotta, eikä muista, että hänelle olisi koskaan sanottu nuo sanat.

Olin tästä hyvin hämilläni. Mielestäni työntekijöiden kiittämisen tulisi olla osa esimiehen perustehtävää työssä kuin työssä. Jokainen onnistuminen, jokainen potilaan hyvän hoidon kokemus, jokainen ajallaan tehty asiakaskäynti - jokaisesta on kuitenkin kiittäminen työntekijää.

Välillä työssä tulee myös tilanteita, joissa työntekijä saa huonoa palautetta. Sitä voivat antaa sote-alalla asiakkaat, omaiset - ja toki joskus myös kollegat tai esimiehet. Palautteesta otetaan opiksi ja tarpeen mukaan kehitetään toimintaa. Negatiivista palautetta tulee kuitenkin turhan herkästi - hyvä palaute ja kiitokset monesti unohtuvat.

Työntekijät ovat avainasemassa, kun viemme läpi suuria muutoksia. Niitä on Tampereellakin vuosikymmenten sisään mahtunut. Seuraavaksi puretaan tilaaja-tuottaja-malli, ja tuleva sote-uudistus tuo mukanaan paljon uutta. Motivoitunut henkilöstö on kehityksen moottori. Sote-alaa aletaan arvostamaan, kun asiakkaat, työntekijät ja esimiehet arvostavat tehtyä työtä.

Tampereen kaupunki on halunnut henkilöstöstrategiassaan kiinnittää huomiota työntekijöiden kuulemiseen ja osallistamiseen päätöksenteossa. Lisäksi on haluttu kehittää johtamista. Toivoisinkin, että jokainen esimiestyötä tekevä miettii, milloin on viimeksi kiittänyt alaisiaan, ja tekee kiittämisestä jatkossa säännöllisen osan omia työtehtäviään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, esimiestyö, tampere

Päivystyssairaaloiden määrän pienentäminen huolestuttaa

Perjantai 20.5.2016 - Piia Kurki

Luonnos päivystyssairaaloista on julkaistu. Listauksessa mainitaan 12 sairaalassa olevan laaja päivystys, johon sisältyy mm. naistentaudit sekä synnytykset. Kahdeksassa sairaalassa on lisäksi suppea päivystys, joka sisältää "tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen sekä tarpeen mukaisen suun terveydenhuollon päivystyksen".

Mikäli tulkitsen oikein, laki tällaisenaan tarkoittaisi sitä, että nykyisten 29 (?) synnytyssairaalan sijaan meillä olisi jatkossa 12 synnytyssairaalaa? Vai 12+8 = 20? Joka tapauksessa määrä vähenee radikaalisti.

Pyrin aina parhaani mukaan päätöksenteossa objektiivisuuteen, eli en halua tehdä alue- tai eturyhmäpolitiikkaa tai vetää päätöksiä kotiinpäin. Terveydenhuoltoalan ammattilaisena (sairaan-/terveydenhoitajana) olen kuitenkin sitä mieltä, että synnytyksissä on paljon sellaisia erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida päätöksenteossa.

Kuten kaikki tiedämme, synnytyksen ajankohtaa on mahdotonta tietää etukäteen, ja usein synnytys tapahtuu kiireellä. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Lapissa joudutaan lähtemään synnytyssairaalaan osastolle jo paria viikkoa ennen laskettua aikaa odottelemaan synnytystä (koska välimatkat ovat pitkiä). En soisi sitä, että tätä käytäntöä tulee laajentaa muuallekin.

Ymmärrän sen, että sote-ratkaisuissa tulee tehdä päätöksiä ja kipeitäkin leikkauksia. Usein kannatan myös isompia ja siten tehokkaampia yksiköitä. Isossa yksikössä on se hyvä puoli, että poikkeustilanteessa lapselle/äidille tarvittava hoito on lähellä. Pienissä yksiköissä kohtaaminen on kiireettömämpää, ja koti perheineen sijaitsee lähempänä.

Huono synnyttämiskokemus ei ole kovin hyvä alku niin kovin tärkeälle äidin ja lapsen (+isän) yhteiselle taipaleelle. Ja tosiaan, kun on kiire ja sairaala on kaukana, kuinka moni isä lähtee kaahailemaan ylinopeutta synnyttävä äiti takapenkillä?

Keskitetään terveyspalveluita, joilla ei ole kiire. Kiireettömään hoitoon tarkoitettuja terveysasemia ei tarvi olla joka nurkalla. Vaikkapa diabeteksen vuosikontrolleja voivat tehdä terveydenhoitajat lääkärien sijaan. Psykiatrisessa avohoidossa tapahtuneet keskittämiset ovat lisänneet henkilöstön saatavuutta ja parantaneet hoidon laatua. Hammaslääkäriinkin pääsee vähän kauemmas. Jne.

Mutta jos panostettaisiin tähän synnyttämiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitokset luottamuksestanne!

Maanantai 29.10.2012 - Piia Kurki

Äänisaaliini Tampereella oli 179 ääntä - jäin yhdeksän äänen päähän varavaltuustopaikasta. Täytyy kuitenkin olla erittäin tyytyväinen! Näissä vaaleissa äänet olivat tiukassa. Ensimmäistä kertaa ehdolla olleena, ei-paljasjalkaisena tamperelaisena, joka hoiti kampanjansa yksin, vaalitulos on hyvä. Laskin äänieni hinnaksi reilut 2€/ääni.

Kokoomus pärjäsi erittäin hienosti valtakunnallisella tasolla ja myös Tampereella saimme enemmistön valtuustoon. Kokoomusnuoret pärjäsivät täällä hyvin ja alle 30-vuotiaita nousi valtuustoon useampia.

Kiitokset kaikille äänensä minulle antaneille. Lupaan mahdollisessa johtokunta-työskentelyssä pyrkiä olemaan luottamuksenne arvoinen.

Neljän vuoden päästä uudestaan paremmalla tietämyksellä, kokemuksella ja onnistumisella! Kiitos kaikille! 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi-uudistuksen loppukiri

Lauantai 27.10.2012 klo 17:55 - Piia Kurki

Tänään viimeinen päivä kampanjaa ja huomenna virallinen vaalipäivä! Käykäähän äänestämässä Tampereella numeroa 46 :) Tarjoan kokemusta ja tietämystä erityisesti terveysalan asioista. Ajatuksistani lisätietoja löydät nettisivuiltani tai facebookin vaaliprofiilistani.

Viimeinen vaaliviikko on mennyt sairastaessa, sillä olin ranneleikkauksessa tämän viikon tiistaina. Kiitokset Hatanpään sairaalan päiväkirurgiselle osastolle loistavasta palvelusta. Siinä esimerkki yksiköstä, jonka toiminta on erinomaista. Valitettavasti kuitenkin toipuminen on vienyt mehut ja sen takia kampanjointi on jäänyt nyt vähemmälle.

Tänään kuitenkin viimeinen puristus. Kokoomusnuoret järjestävät Tampereen keskustorilla oman pienen kokoontumisen, missä mm. tarjoillaan mustaamakkaraa. Nuoret ehdokkaat tavattavissa: toivomme aktiivista keskustelua paikallispolitiikasta ja erityisesti tietenkin nuorten asemasta!

Toivon kaikille Kokoomusnuorille erittäin hyvää menestystä huomiselle vaalipäivälle. Toivon, että useampi nuori kokoomuslainen pääsee valtuustoon. Toki vaalionnea toivon myös muillekin kokoomuslaisille, toivottavasti suomalaiset äänestäjät ovat kuulleet Kokoomuksen viestin Suomi-uudistuksen tarpeellisuudesta! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kokoomus, kunnallisvaaliehdokas

TAMK:n vaalitori - teemoja

Maanantai 22.10.2012 - Piia Kurki

Huomenna tiistaina 23.10 osallistun Tampereen Ammattikorkeakoulun vaalitoriin Kuntokatu 3:n toimipisteessä. 
 
Teemoina minulla itselleni tärkeät:
- Terveys ja hyvinvointi - terveyspalvelujen kokonaisvaltaisuus sekä hyvä ja tehokas hoito ilman, että asiakas joutuu pomppimaan luukulta luukulle. Terveyden edistäminen ja sairauden ehkäisy tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi, kuin sairaiden hoitaminen!
 
- Työntekoon tukeminen ja työkyvyn ylläpitäminen - yrittäjyyden tukeminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen, nuorten työllistäminen ja se, että ihmiset säilyisivät työ- ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.
 
- Laadukas ja arvokas vanhushoito. Kotihoitoa ja laitoshoitoa ei pidä asetella vastakkain. Kotihoitoon tulee panostaa, jotta kotona asuminen mahdollistuisi, tämä vähentäisi myös laitoshoidon painetta.
 
- Pyöräilytiet kuntoon ja julkinen liikenne toimivaksi.
 
- HOIDETAAN ASIAT JA IHMISET, ei vain hoivata tai hyysätä! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kokoomus, kunnallisvaaliehdokas

Nuorten tukeminen on sijoitus tulevaisuuteen

Sunnuntai 14.10.2012 klo 8:52 - Piia Kurki

Kirjoitukseni nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä julkaistiin tänään Aamulehden Lukijalta-palstalla. Tässä kirjoitus:

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ei ole vain huono-osaisten lasten tukemista, vaan siitä on hyötyä kaikille. Lastenneuvola maksaa lasta kohden noin 220€/v, kouluterveydenhuolto 125€/v, kun taas psykiatrinen hoito maksaa 9000-15000€ kuussa ja työmarkkinoilta syrjäytyminen yhteensä miljoonan. Panostetaanko mieluummin terveyteen, kuin maksetaan sairaudesta?

Lapsen kannalta koko perheen hyvinvointi on tärkeää ja siihen tulee panostaa jo neuvolassa. Olisi tärkeää huomata ja hoitaa myös perheessä mahdollisesti vallitseva kriisi. Kaikki eivät halua lähteä psykologin juttusille, mutta monen vanhemmuutta voisi tukea neuvolasta käsin, mikäli resurssit riittäisivät. Tämän toteutumiseksi tarvittaisiin lisää terveydenhoitajia. Vanhemmuusryhmiä tulisi perustaa, ei lakkauttaa.

Kouluissa tulisi panostaa kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltoryhmiin, luokkakokoja pitäisi pienentää ja kouluavustajia lisätä. Opettajilla tulee olla mahdollisuus ja keinoja puuttua enemmän, koska koululle kuitenkin langetetaan huomattava kasvatuksellinen rooli. Koululaisille voisi opettaa elämänhallinnan ja tunteiden säätelyn taitoa: tällä pyrittäisiin ehkäisemään mielenterveysongelmia, joita on nuorilla paljon ja joita voi tulla kaikille sosiaalisesta asemasta huolimatta. Moniammatillisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa ja salassapitovelvollisuuden ei tulisi estää sujuvaa tiedon kulkua ja lapsen/nuoren edun ajamista, jokainen ammattilainen on kuitenkin vaitiolovelvollinen omasta työstään.

Nuorisokeskuksissa tehdään hienoa työtä, joka ei näy aina kirjoissa ja kansissa. Päihteettömyyden ja vapaan ”hengailun” lisäksi läsnä on myös turvallinen aikuinen, jota nuori ei aina kotoa saa. Nuorten osallistuminen toimintaan ja erilaisiin projekteihin on jo nyt vahvaa, mutta sitä voisi entisestään lisätä. Nuoret saisivat mukavaa tekemistä, onnistumisen tunteita ja oppeja tulevaa työelämää varten.

Lapsuus ja nuoruus määrittävät paljolti koko loppuelämän sujumista. Niitä tukemalla sijoitetaan tulevaisuuteen.

Piia Kurki

Tampere (Kok.)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kunnallisvaaliehdokas, nuoret, syrjäytyminen, ehkäisy

Ylen vaalitentti - Jyrki Katainen

Perjantai 12.10.2012 - Piia Kurki

Jyrki Katainen oli eilen Ylen vaalitentissä. Tässä Jyrkin esittämiä ajatuksia, joista olen ehdottomasti samaa mieltä!

  • [Kilpailutuksessa] valitaan mieluummin yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen.
  • Veroprosentin nosto ei yksinään takaa hyviä palveluita.
  • Kunnanvaltuusto päättää, kuka tuottaa palvelun. Jos kunta itse tuottaa palvelun tehokkaimmin ja laadullisimmin, se valitaan. Jos sen tekee yksityinen, se valitaan.
  • Kaikkia peruspalveluita ei tarvitse kilpailuttaa.
  • Ei rakenteisiin pidä rakastua, vaan palveluihin.
  • Vähennetään erikoissairaanhoidon painetta vahvistamalla terveyskeskuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kokoomus, kunnallisvaaliehdokas, tampere, vaalitentti, jyrki, katainen

Vanhemmat kirjoitukset »