Suomen etu edellä

Persoonallisuuteni, uskaliaisuuteni ja suomalaisuuteni on rakentunut asuinpaikkojeni, perheeni, työelämäni ja oppimiskokemuksieni kautta. Olen pohjoisessa syntynyt ja kasvanut ja sittemmin etelään muuttanut. Tunnen siis hyvin Suomea pohjoisesta etelään ja maalta kaupunkiin. Minulla on vankka mielipide siitä, mitä on olla suomalainen ja siitä, miten Suomea pitäisi maailmalla edustaa.

Kannatan jämäkkää maahanmuuttolinjaa sekä suomalaisille tärkeän työn, koulutuksen ja teollisuuden huomioimista politiikassa. Emme tehdä päätöksiä, jotka heikentävät kilpailukykyämme tai sisäistä turvallisuuttamme! Asetetaan Suomen etu edelle.

Minulle suomalaisten hyvinvointi ja terveys on intohimo. Teen töitä suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhtiössä, ja politiikassakin minua kiehtoo sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvät asiat. Näihin asioihin haluan vaikuttaa myös yhteisen EU:n päätöksenteon kautta vaikuttamalla EU:n terveysohjelmien ja terveyspolitiikan sisältöön.

Hyvinvointiin vaikuttaa paljon myös työllisyys ja kasvu. Näihin taas vaikuttaa paljon se, millaista finanssipolitiikkaa EU:ssa tehdään ja miten esimerkiksi puramme kaupankäynnin esteitä ja byrokratiaa. Euroopan näkökulmasta Suomi on saari, ja esimerkiksi kuljetuskustannuksemme omat moninkertaiset moniin muihin jäsenmaihin verrattuna. Tähän vaikuttaa toki paljon myös sisäpoliittiset asiat, mutta myös Euroopan unionin päätökset. Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä tulee pitää huolta!

Yksi tärkeä osa hyvinvointia on myös turvallisuus. Tähän vaikuttaa myös paljon maahanmuuttopolitiikkamme. Euroopan unionin tulee pystyä tekemään huomattavasti nykyisiä voimakkaampia rajauksia maahanmuuton suhteen ja huolehtia siitä, että laiton maahanmuutto voidaan estää. Meidän tulee huolehtia siitä, että rahoittamamme hyvinvointiyhteiskunta pysyy turvallisena jatkossakin.

Poliitikassa minulle tärkeää on suoraselkäisyys ja objektiivisuus. Näillä tarkoitan sitä, ettei päätöksenteossa voi mennä tuulen mukana suunnasta toiseen: päätöksenteossa tarvitsee noudattaa logiikkaa ja ottaa asioista hyvin selvää. Päätöksenteon tulee perustua faktoihin ja realismiin, ei mutu-tuntumaan.

Lisätietoja minusta ja ajatuksistani löydät Piia- tai politiikka -sivuilta. Käy myös katsomassa blogini sekä UKK - usein kysytyt kysymykset.

Kaikesta ei päättäjä päätä - kuten Kivistön puutteiden korjaamisesta

Keskiviikko 18.12.2019 klo 19:03 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat julkaisi tänään (18.12.2019) mielipidekirjoitukseni, jossa kerron oman näkemykseni siitä, etteivät kaikki päätökset ole aina vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden käsissä, vaikka näin usein ajatellaan.

Erityisen harmissani olen siitä, että Kivistön väliaikaiset kaupungin palvelut päätettiin virkamiestyönä, eikä meidän päättäjien mielipidettä kysytty. Kivistöön tulee nyt kirjasto ja nuorisopalvelut - kiitos niistä - mutta harmillisesti, pyytämättä ja yllättäen, terveyspalvelut jäävät nyt tulematta.

Mielestäni päätöksentekoa parantaisi pormestarimalli, joka parantaisi valmistelua ja lisäisi vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksia.

---

"Kivistöläisenä kaupunginvaltuutettuna saan runsaasti palautetta kaupunkilaisilta Kivistön alueen kehittämisestä. Palautetta tulee säännöllisesti esimerkiksi pysäköinnistä, palvelujen puutteesta sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta. Suureksi osaksi olen palautteen antajien kanssa samaa mieltä, ja vien yleensä saamani palautteen eteenpäin virkamiehille. Minun täytyy kuitenkin suorasanaiseen tapaani todeta, että poliittisena päättäjänä vaikutusmahdollisuuteni näihin asioihin tuntuvat välillä olevan olemattomat.

Minä ja monet muut valtuutetut olemme puhuneet esimerkiksi kauppakeskushankkeen edistämisestä. Kuitenkin nykyinen voimassa oleva sopimus kanssa on solmittu jo vuonna 2015 – edellisen valtuustokauden aikana. Sen sopimuksen takaraja on toukokuussa 2020. Siihen asti meidän päättäjien kädet ovat sidotut. Kaupunkilaisilla ja kenties lehdistölläkin on ollut näkemys, että kaupunkisuunnittelulautakunta teki joulukuussa päätöksen jatkoajan myöntämisestä – näin ei kuitenkaan ole. Olemme saaneet asian vain tiedoksi, ja emme ole voineet asiaan tässä vaiheessa vaikuttaa. Kauppakeskushanke ei muutenkaan ole vain kaupungin käsissä - kaupunki tarjoaa sille infran, tontin, kaavan ja muut mahdollisuudet - mutta kaupat tekevät varsinaiset päätökset. Kivistössä toivotaan kovasti lisää palveluita, ja uskon edelleen vahvasti siihen, että niitä sinne saadaan, kylläkin todennäköisesti alkuperäisiä suunnitelmia pienemmässä mittakaavassa.

Kaupungissa tehtiin myös päätös siitä, että Kivistöön tuodaan väliaikaisina palveluina nuorisopalvelut ja kirjasto. Tämä päätös tehtiin niin sanotusti poliitikoiden selän takana, eli päätös tehtiin virkamiestyönä. En sinällään vastusta näiden palveluiden tuomista Kivistöön. Kivistön väestörakenne on lapsiperhepainotteinen, ja uskon kirjaston palvelevan erityisesti lapsiperheitä, mutta myös muita kivistöläisiä. Nuorisopalveluiden tarvetta Kivistössä ei erityisemmin väestörakenteen perusteella ole, sillä nuorisopalveluikäisiä nuoria siellä asuu suhteessa aika vähän. Toki se saattaa silti olla tarpeellinen palvelu. Olisin kuitenkin halunnut, että asiasta tehdään poliittinen päätös, jotta me valtuutetut olisimme saaneet kertoa mielipiteemme. Olisin itse toivonut Kivistöön kevyttä terveysasema tai ”terveyskioskia”, jossa olisi saanut tiettyjä perusterveydenhuollon palveluita arkisin tai tiettyinä arkipäivinä. Saamani palautteen perusteella tälle olisi ollut Kivistössä kysyntää, ja terveyspalvelut ovat olleet alusta asti osa Kivistön keskustan kehittämistä ja osa palveluverkkoa – siksi niiden tiputtaminen pois ilman poliittista päätöstä on väärin.

On hienoa, että Kivistöä halutaan kehittää, sillä se on kasvava kaupunginosa, jossa on kaunista arkkitehtuuria ja hyvät kulkuyhteydet. Minä ja monet muut olemme kuitenkin huolissamme myös asuntojemme arvosta, ja siksi haluaisimme kehittää myös Kivistön ongelmakohtia. Kadunvarsipysäköinnin puuttuminen on iso vitsi, ja jos saisin tahtoni läpi, parkkipaikkoja olisi enemmän. Myös kadut haluaisin rakentaa erilaisiksi, ettei nykyisiä pullonkauloja Keimolantiellä olisi. Kivistössä autoillaan paljon, ei se ole mikään autoton kaupunginosa. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole minun päätettävissäni. Haluan nostaa tämän asian esiin, jotta kaupunkilaiset eivät luule, ettemme me poliitikot tee mitään. Kyllä me teemme, kerromme mielipiteemme, otamme yhteyttä ihmisiin ja vaadimme asioita – mutta käytännössä muutoksia on nykyjärjestelmässä vaikea saada aikaan.

Tämä on yksi syy sille, miksi Vantaa ansaitsisi pormestarimallin. Kuntalaiselle pormestarimalli voi äkkiseltään kuulostaa pröystäilevältä, mutta käytännössä se on kaikkea muuta ja lisäisi kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä Vantaalla ylintä valtaa teoriassa käyttävät luottamushenkilöt tekevät tärkeää päätöstyötään oman työnsä ohella. Pormestarit työskentelisivät päätoimisina työssään, jolloin heidän on mahdollista perehtyä asioihin paremmin ja myös aikaisemmassa vaiheessa. Silti edelleen olisi olemassa myös ammattijohtajia. Pormestarimalli parantaisi siis päätöksenteon laatua ja toisi sen lähemmäs demokraattisesti valittuja päättäjiä. Valta ei olisi virkamiehillä tai johtajilla, jotka tekevät päätöksiä omin päin tai päättävät jättää kuuntelematta poliitikkojen ja kansalaisten toiveita. Ja en halua syyllistää kaikkia virkamiehiä, meillä on erinomaisia ja osaavia työntekijöitä, mutta ilman pormestarimallia demokratia ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla."

Piia Kurki
kaupunginvaltuutettu (kok.)
kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj
Vantaa

Kommentoi kirjoitusta.

6126 ääntä eurovaaleissa - iso kiitos luottamuksesta!

Maanantai 27.5.2019 klo 12:35 - Piia Kurki

61103194_10156817841489331_8596246613377155072_o.jpg











Olin Kokoomuksen ehdokkaana eurovaaleissa ja sain vaaleissa 6126 ääntä.

Olen valtavan kiitollinen ja onnellinen tästä huikeasta tuloksesta! Oma tavoitteeni oli 5000 ääntä, ja se ylittyi kirkkaasti. Eurovaaleissa valituksi tuleminen suurelle yleisölle tuntemattomana ensikertalaisena on äärimmäisen vaikeaa, mutta tämä hyvä äänimäärä antoi kuitenkin paljon uskoa tuleviin koitoksiin. Kampanjabudjettini oli verrattain pieni, ja saatujen äänien hinta ei siis noussut kovin korkeaksi - se on aina hyvä merkki.

Haluan kiittää kaikkia tuesta, avusta, kannustuksesta ja ennen kaikkea luottamuksesta vaaliuurnilla! Ja tietysti onnittelen Kokoomusta loistavasta vaalivoitosta, kanssaehdokkaita hyvistä tuloksista ja valittuja meppejä jatkokaudesta :)

Piia

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla, ei rajoituksilla

Perjantai 17.5.2019 klo 16:13 - Piia Kurki

alexandre-debieve-561298-unsplash.jpg









Suomessa ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on vuonna 2018 tehnyt raportin ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta”. Kyselyn mukaan suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ilmastonmuutos, josta on huolissaan yhdeksän kymmenestä suomalaisista. Lähes yhtä paljon huolta aiheutti kansainvälinen terrorismi ja pakolaistilanne, mutta puhutaan nyt tästä ilmastonmuutoksesta.

Näin vaalien alla ilmastonmuutos on ollut paljon esillä sekä mediassa, ehdokkaiden puheissa, että vaalikoneissa. Oli sitten asiasta mitä mieltä tahansa, todennäköisesti kaikki voivat myöntää, ettei huoli ilmastonmuutoksesta ole täysin tuulesta temmattu. Mielipiteet keinoista ilmastomuutoksen ratkaisemiseksi kuitenkin vaihtelevat paljon.

Vaalipaneeleista ja -keskusteluista olen huomannut, että vasemmistopuolueet haluavat kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ovat osin epärealistisia ja niiden vaikutuskykykin on kyseenalainen. Esimerkiksi uusien polttomoottoriautojen kieltäminen ja vaihtaminen sähköautoihin ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan päästöihin. Euroopan autoteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Roberto Vavassorin mukaan kaikkien Euroopan autojen muuttaminen sähköautoiksi (sähkön fossiilisilla polttoaineilla tuottaminen huomioiden) päästöt laskisivat vain 0,4 prosenttia.

Sähköautojen akkuihin tarvitaan runsaasti malmia (esimerkiksi nikkeliä, litiumia ja kobolttia), ja niiden louhinta ja kuljetus tuottaa päästöjä. Myös malmin jatkojalostus tuottaa päästöjä. Bloombergin artikkelin mukaan sähköautolla menee noin 10 vuotta päästä edes samalle tasolle polttomoottoriauton päästöjen kanssa. Sähköauton valmistus tuottaa noin 74 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä tavanomaiseen autoon verrattuna. Lisäksi sähköautoilla on lyhyet toimintamatkat, ja toimintamatkan pidentämiseen vaadittava akkutehon kasvattaminen aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Matalapäästöiset dieselautot toimivat siis vielä toistaiseksi ympäristöystävällisempinä kuin sähköautot.

Mitä muuta voisimme päästöjen suhteen tehdä kieltojen ja rajoitusten sijaan? Voimme esimerkiksi lisätä ydinvoimaa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat matalia. Vuonna 2018 ydinvoima tuotti noin 32 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Kotimaisen energian osuus energiantuotannosta oli noin puolet. Lisäämällä ydinvoiman käyttöä Suomessa lisäisimme vähäpäästöisen/päästöttömän energian tuotantoa ja lisäksi parantaisimme Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa.

Suomen päästöt ovat kuitenkin maailman mittapuulla vielä pieniä: Suomen osuus maailman päästöistä on noin promillen luokkaa. Silti olemme onnistuneet vähentämään päästöjämme. Mistä tämä kertoo? Se kertoo suomalaisesta osaamisesta ja huipputeknologiasta.

Teknologiaviennin tulisikin olla seuraava Suomen Nokia. Puhumme täysin turhaan hiilineutraaleista suomalaisista kaupungeista tai autottomasta pääkaupunkiseudusta, kun oikeasti meidän pitäisi puhua siitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja edistää vientiämme myös ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Esimerkiksi otan ABB:n, jonka kehittämä suomalainen Azipod-ruoripotkurijärjestelmä säästää laivojen polttoainekustannuksia jopa 5-25 prosenttia. Käytännössä siis siksi, että ohjausjärjestelmä on mahdollisimman toimiva ja tehokas. Aikaa, rahaa ja ilmastoa säästyy.

Suomalaisella teknologialla voidaan saada aikaan merkittäviä globaaleja päästövähennyksiä siellä, missä iso osa päästöistäkin syntyy – Suomen rajojen ulkopuolella. Puhumme ilmastokeskustelussa aivan liian vähän teknologian tuomista mahdollisuuksista. 

Luottaisin siis päästöjen vähentämisessä markkinalähtöiseen toimintaan ja teknologian kehitykseen. Ympäristötietoisuuden kasvaessa esimerkiksi autonvalmistajilla on paine kehittää uusia, ympäristöystävällisiä autoilun muotoja. Sähköautokaan ei ole syntynyt kieltojen seurauksena – autoteollisuus on kehittänyt sähköautoja jatkuvasti, markkinat ovat ohjanneet toimintaa ja sähköautojen suosio on kasvanut. Tähän voisi asettaa vertauksen: eihän tietosanakirjojakaan aikanaan kielletty internetin käytön laajentamiseksi.

2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, ilmastonmuutos, teknologia

Lisää kirjoituksia